Pyrimme luomaan tapahtumista tunnelmaltaan mahdollisimman keskiaikaisia. Sisustamme tilan parhaamme mukaan, pukeudumme vaatteisiin, jotka ovat malliltaan ja kankailtaan sopivia, syömme keskiaikaista ruokaa ja käytämme keskiaikanimiä. Tämä keskiaikaisuuden tavoittelu ulottuu myös puheisiin.
Keskiaikaiset puheet tapahtumissa
Puheiden suhteen pätee sama kuin kaiken muunkin: pyrimme mahdollisimma oikeaan tunnelmaan. Emme pysty puhumaan sen aikaista kieltä ja lisäksi olemme eri maista. Muinaisskandinaavi voisi joltakulta onnistuakin, mutta ymmärtäjiä ei juuri olisi. Kompromissimme on, että vältämme liian moderneja ilmaisuja, esimerkiksi slangia, kovin uusia sanontoja ja moderneja aiheita, kuten teknologiaa ja muita asioita, joita ei ole vielä keksitty sekä paikkoja, joita ei ole vielä löydetty.
Joskus käytetään kiertoilmaisuja moderneille ilmiöille, mutta pyrimme välttämään niitäkin. Ainoa mieleemme tuleva, mikä voi joskus olla välttämätön, on kärryt, joissa on vielä puolet perheen varusteista. Hae ulkoa…, voi olla vielä liian epämääräinen ohje.
Yleistasolla pysyminen ja liiallisten yksityiskohtien välttäminen on toimiva tapa välttää lipsahdukset puheessa. “Henkilö X kirjoitti minulle asiasta” voi pitää sisällään minkä tahansa kirjoitusvälineen tuohikirjeestä IG-yksityisviestiin, “ulkona käyminen” ei vaadi sen enempää yksityiskohtia sekään (jos kyse on tupakkapaikasta) ja Norjassa voi hyvin sanoa käyneensä vaikka ei mainitsisi lentokoneista mitään.
Louhenkajon tapakulttuuria
Elämme kaunisteltua keskiaikaa. Louhenkajon kuningaskunnassa asiat ovat nykyajan ihmisen näkökulmasta paremmin kuin todellisella keskiajalla. Tämä tarkoittaa uskonnonvapautta, tasa-arvoisempaa elämää ja muutenkin monella tavoin vapaampaa ilmapiiriä.
Käytöstavoista olemme ottaneet tapahtumiin mukaan lähinnä ne kauniit palat – elleivät jotkut yhteisvoimin toisin sovi. Yhteiskuntaluokkaeroihin tai sukupuolten asemaan liittyvät nöyryyttävät elementit on jätetty keskiajalle yhdessä ruton ja spitaalin kanssa. Pienimuotoinen pokkurointi aatelisten edessä on toki sopivaa ja yhteistuumin voi vetää näyttävämpääkin showta.
Aateliset
Seurassamme on aatelisia, jotka ovat ansainneet asemansa seuran eteen tehdyllä työllä. Asemasta seuraa joitakin pukeutumiseen liittyviä asioita ja heillä on myös joitain etuoikeuksia, he esimerkiksi istuvat yleensä hovissa ja esityksissä eturivissä, ottavat ruokaa ensiksi ja heidät voidaan kutsua hallitsijoiden pöytään. He voivat myös joskus olla pöyhkeitä, mutta eivät yhtä pöyhkeitä kuin olisivat olleet keskiajalla.
Ja vaikka keskiajalla ylimystö saattoi käyttäytyä niin kuin sattui huvittamaan ja muuta olisi pidetty kummallisena, meillä niin toimitaan vain kohtuuden rajoissa. Tavoitteenamme on se, että kaikilla on kivaa juhlissa.
Uskonnon elävöittäminen
Uskonto oli hyvin tärkeä osa keskiaikaista maailmankuvaa, mutta olemme päättäneet, että uskonnon elävöittäminen rajoittuu enimmillään koruihin, lauluihin ja rukouskirjoihin, eli varsinaisia menoja ei suoriteta, eikä uskonsotia aloiteta. Louhenkajossa vallitsee uskonnonvapaus.
