• Katso Louhenkajo-sivumme tutustuaksesi keskiaikatapahtumiemme valtakuntaan.
1.0 Hallitsijaparin valta ja valinta
Kuningaskunnan hallitsijoiden valtakausi on kaksi vuotta, ja se vaihtuu keväällä, kevätpäiväntasauksen tienoilla, jolloin pidetään kruunajaiset.
Syyspäiväntasauksen tienoilla hallitsijalle/hallitsijoille valitaan seuraajat, jotka voivat olla tutustumassa virkaansa, ja mukana hallitsijan/hallitsijoiden (kuulemassa, mitään asioita ei tietenkään saa ilman hallitsijaparin lupaa kertoa eteenpäin) päätöksenteossa omiin kruunajaisiinsa asti, jos näin tahtovat.
Hallitsijan/hallitsijoiden (tai ainakin toisen) tulee olla vähintään lautamies.
Kuningaskunnan lait, tärkeät päätökset sekä merkittävät arvojen annot tekee vallassa oleva hallitsija/hallitsijat ja valtaneuvosto yhdessä.
Vain hallitsija/hallitsijat voivat nimetä:
Herttuoita/herttuattaria (on voimassa vain kyseisen hallitsijan kautena)
– Käskynhaltijan (valtaneuvostolla on valintaan veto-oikeus)
Hallitsija/hallitsijat voivat perustaa ja lakkauttaa sinettikiltoja ja nimetä niihin jäseniä
Hallitsija/hallitsijat voivat perustaa ja lakkauttaa ritarikuntia
He myös voivat myöntää muita valtakunnan prenikoita haluamilleen, myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liittyviä) haluamilleen henkilöille.
Hallitsija/hallitsijat voivat nimetä muita arvoja valtaneuvoston kanssa.
Heillä on oikeus säätää valtakunnanlakeja, jotka ovat voimassa heidän valtakautensa ajan. Tässä tulee ottaa huomioon valtakunnassa vallitseva uskonnon vapaus tai muu syrjiväksi katsottu säädös.
Velvollisuutena heillä on valtakautensa aikana pitää hoveja hovitapahtumissa. Valtakauden pituus on kaksi vuotta. Valtakausien määrää ei ole rajoitettu, mutta peräkkäisiä kausia saa olla enintään kaksi.
1.1 Valtaneuvosto
Hallitsijan/hallitsijoiden toimintaa valvoo valtaneuvosto, joka koostuu kylien/kaupunkien edustajista. Edustajan tulee olla valtaneuvostossa aktiivinen. Valtaneuvoston vaalit pidetään kylä/kaupunkikohtaisesti tarvittaessa. Valtaneuvostoon kuuluu myös kaksi hallituksen nimittämää edustajaa.
Edustajan tulee vähintään olla rälssissä. Jokaisella edustajalla on yksi ääni, samoin hallitsijalla/hallitsijoilla on yksi yhteinen ääni. Hallitsijalla/hallitsijoilla on siis läsnäolo- ja äänioikeus valtaneuvoston kokouksissa.
Neuvosto valitsee keskuudestaan vanhimman (joka toimii puheenjohtajana), joka on vastuussa valtaneuvoston kokoonkutsumisesta.
Valtaneuvosto konsultoi (verhojen takana) hallitsijan/hallitsijoiden päätöksenteossa ja se on kutsuttava koolle, kun tärkeitä päätöksiä aiotaan tehdä (esimerkiksi jollekin aiotaan antaa merkittävä arvo tai muu prenikka, tai kuningaskunnan keskiaikaisia lakeja aiotaan muuttaa, tai uusi arvomerkki aiotaan luoda, yms).
Valtaneuvoston tehtävänä on myös tehdä yhteistyötä hallituksen kanssa ja tehdä yleiskokoukselle ehdotuksia ja esityksiä koskien seuran aikakautisuuteen liittyviä sääntöjä, näin kehittäen seuran autenttisuutta keskiajan elävöityksen suhteen, sekä kehittäen aikakautisen puolen byrokratiaa.
Valtaneuvosto voi myös tarpeen vaatiessa erottaa hallitsijan/hallitsijat. Aiheesta järjestetään kokous tai äänestys voidaan hoitaa myös sähköpostitse. Valtaneuvostosta tarvitaan 2/3 kuningasparin erottamiseen. Erottamista varten kerätään adressi, jonka keräämisen aloittamisesta tiedotetaan seuran hallitukselle. Adressi voidaan kerätä sähköpostitse. Valtaneuvoston jäsenten allekirjoittama adressi luovutetaan hallitukselle. Hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen valtuuttama henkilö antaa asian tiedoksi hallitsijalle/hallitsijoille.
Valtaneuvostolla ei ole erillistä tunnusmerkkiä.
2.0 Lääni/kreivikuntataso
Läänin/kreivikunnan alaisuuteen kuuluu se alue, jonka hallitsija/hallitsijat nimeämälleen käskynhaltijalle tms. haluaa läänittää. Hänen on siellä sallittu tehdä, mitä hallitsija/hallitsijat ovat antaneet hänen tehtäväkseen, mutta ei mitään muuta normaalin virantoimituksen lisäksi.
3.0 Kylät ja kaupungit
Aikakautisen puolen kylät ja kaupungit ovat sidottuja todellisiin alueisiin, mutta vain epäaikautisesti. Kylään tai kaupunkiin voi kuulua, vaikka ei asuisikaan oikeassa elämässään alueella, kunhan kokee että voi osallistua aktiivisesti alueen toimintaan. Vain alueiden yhteyshenkilöiden on asuttava alueillaan.
Kuningaskunnan ja sen kylien ja kaupunkien periodia asukasmäärään sovelletaan kaavaa:
Rahvas, tavallinen kansalainen x 5
Lautamies, kylänvanhin/pormestari x 10
Lord/Lady x 20
Ritari/Dame x 50
Kreivi/jaarli, kreivitär x100
Herttua/kuningas/kuningatar x 120
Censukset voidaan tehdä vaikka ilmoittamalla kaikkien arvojen osalta oikeat luvut, (paitsi rahvaan) ja loppusummaksi laitetaan kaavaa käyttämällä saatu luku. Eli kaavan avulla luodut täytekansalaiset ovat aina rahvasta.
Samalla todellisella alueella ei aikakautisella puollella saa olla useita seuran kyliä tai kaupunkeja. Jos näitä kuitenkin vahingossa syntyy, ne yhdistetään niin, että vanhimman nimi jää.
3.1 Kylät
Kylään kuuluu vähintään yksi seuran jäsen. Kun kylässä on vähintään 20 jäsentä (ilman kaavan soveltamista), siitä tulee kaupunki. Kylän perustavat valtaneuvosto ja hallitsija/hallitsijat yhdessä.
Kylä-nimitys vaihtuu siinä tapauksessa, kun alueesta tulee kaupunki tai kyläläiset 2/3 enemmistöllä haluavat vaihtaa sen. Äänestystuloksesta on toimitettava pöytäkirja valtaneuvostolle ja hallitukselle.
Kylällä on kylänvanhin, joka on yksin virassaan. Kylänvanhimman velvollisuutena on toimia alueensa yhteyshenkilönä, tai varmistaa, että joku muu toimii. Yhteyshenkilön on kyettävä vastaamaan sähköposteihin ja alueen uusien kiinnostuneiden kyselyihin. Jos hän ei itse osaa vastata kysymyksiin, tietää hän kenelle lähettää kysymyksen eteenpäin. Kylänvanhimman vastuulla on kylänsä census eli väestönlaskenta, joka toimitetaan hallitsijoille vain vallanvaihdon jälkeisessä juhlassa.
Kylän lautamiehet ja rälssiin nostetut toimivat kylänvanhimman neuvonantajina.
Kylänvanhin vaihdetaan tarvittaessa. Mikäli puolet kyläläisistä haluavat vaihtaa kylänvanhimman, kylä järjestää äänestyksen ja ilmoittaa äänestyksestä valtaneuvostolle ja seuran hallitukselle. Äänestys voidaan pitää alueen tapaamisessa tai sähköpostitse. Äänestystuloksesta tulee laatia pöytäkirja valtaneuvostolle ja hallitukselle. Kaikilla kyläläisillä on äänioikeus.
Valtaneuvosto tai hallitus voi myös määrätä äänestyksen, mikäli kylänvanhin ei kykene toimimaan tehtävässään.
Virka-ajan pituutta ei ole rajoitettu.
3.2 Kaupungit
Kaupunki on kylästä kasvanut kaupunki, jossa on vähintään 20 seuran jäsentä (ilman kaavan soveltamista). Kaupungilla on pormestari, joka on yksin virassaan.
Pormestarit voivat myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liittyviä) haluamilleen henkilöille. Hänellä on oikeus säätää kaupunginlakeja, jotka ovat voimassa hänen virkakautensa ajan. Pormestarin tulisi joka kalenterivuoden aikana pitää mielellään ainakin yhdet käräjät. Pormestarin vastuulla on kaupunkinsa census eli väestönlaskenta, joka toimitetaan hallitsijoille vain vallanvaihdon jälkeisessä juhlassa.
Kaupungin lautamiehet ja rälssiin nostetut toimivat pormestarin neuvonantajina.
Pormestari valitaan tarvittaessa: mikäli puolet kaupunkilaisista haluaa vaihtaa pormestarin, kaupunki järjestää äänestyksen ja ilmoittaa äänestyksestä valtaneuvostolle ja seuran hallitukselle. Äänestys voidaan pitää alueen tapaamisessa tai sähköpostitse. Äänestystuloksesta tulee laatia pöytäkirja valtaneuvostolle ja hallitukselle. Kaikilla kaupunkilaisilla on äänioikeus.
Valtaneuvosto tai hallitus voi myös määrätä äänestyksen, mikäli pormestari ei kykene toimimaan tehtävässään.
Virka-ajan pituutta ei ole rajoitettu.
4.0 Arvot
Rahvaaseen kuuluvat kaikki, jotka eivät ole saaneet arvoja tai eivät ole jossain virassa. Arvoista ja viroista voi myös kieltäytyä.
Lautamies on arvo, joka annetaan palkkioksi. Heidät on todettu ansioituneiksi, tiedonhaluisiksi ja tietämystään mielellään jakaviksi henkilöiksi. He ovat arvojärjestyksessä yhden korkeammalla kuin rahvas.
Lautamiesten tehtävänä on opastaa uusia jäseniä mahdollisuuksiensa mukaan. He toimivat myös kylissä neuvonantajina. Lautamies pyrkii toimimaan esimerkkinä, esimerkiksi pukutapahtumissa erinomaisen keskiaikaisella käytöksellä. He ovat myös aktiivisia seuran toiminnassa, esimerkiksi järjestämällä seuran asioita, juhlia tai muuta toimintaa. Lautamiehet ovat samanarvoisia riippumatta milloin heidät on lautamieheksi nostettu.
Rälssiin nosto: lordin/ladyn arvo myönnetään jatkuneesta työstä seuran hyväksi henkilöille, jotka on jo nostettu lautamiehiksi. Rälssiin jo nostettu voidaan kiitettävän toiminnan jatkuessa nostaa rälssissä vielä ylemmäs.
Rälssissä edetään porras kerrallaan, eikä esimerkiksi lautamiehestä voi tehdä suoraan ritaria/damea. Valtaneuvosto ehdottaa hallitsijalle/hallitsijoille lautamiehet ja rälssiin nostettavat keskinäisen äänestyksen jälkeen. Rälssissä nosto tehdään seuraavassa hovissa. Kuninkaalla on veto-oikeus, eikä hänellä ole velvollisuutta nostaa ketään rälssissä oman hallintokautensa aikana.
Ylimpiin eli ritarin ja kreivin arvoihin voidaan nimittää korkeintaan kolme henkilöä kahdessa vuodessa hallitsija/hallitsijaparin valtakautta kohden. Hallitsija/hallitsijapari saa ehdottaa yhtä per hallitsijakausi ja valtaneuvosto saa ehdottaa yhtä per vuosi.
Arvomerkki: Rälssissä olevan (eli kaikkien lautamiestä ylempien) arvomerkkinä on metallinen otsapanta. Pannan leveys ts. korkeus ei saa ylittää 2,5 cm, jotta sitä ei sekoiteta kruunuun. Otsapanta on yhdestä kappaleesta valmistettu, eli ei sisällä niveliä, ei ole ketju, eikä sisällä helmi- tai jalokiviupotuksia, mutta saa sisältää kaiverruksia ja reikiä/leikkauksia ja saa olla mitä tahansa aikakautista metallia, jos sitä voitiin aikakautisesti muokata.
Arvot ylimmästä alimpaan:
4.1 Kuningas
Maata hallitsee kuningas, tai kuningatar tai kuningaspari. Kuningastason hallitsijaksi pyritään joko yksin tai parina. Mikäli esimerkiksi kuningas on pyrkinyt yksin virkaansa ja valittu siihen, ja hän löytää kesken kauden itsellensä kumppanin, käsitellään kumppania hallitsijan kihlattuna tai prinsessapuolisona, ei kuningattarena/kuninkaana. Hallitsija voi antaa puolisolleen vapaasti herttuan tai herttuattaren arvon, joka on korkein arvo hallitsijan jälkeen. Herttualla tai herttuattarella ei kuitenkaan ole hallinnollista valtaa. Arvon menettää, kun kuningas/kuningatar astuu vallasta.
Arvomerkit:
– oikeus kantaa kruunua
– oikeus käyttää purppuraista kärpännahkalla koristeltua viittaa. Tämä yhdistelmä on kielletty kaikilta muilta.
4.2 Herttuat (engl. Duke, ruots. Hertig)
Herttuat ovat maan ylintä kermaa. Herttua on ylin arvo minkä voit Louhenkajossa ansaita ja heitä ylempänä on ainoastaan kuningaspari.
Arvomerkit:
– oikeus kantaa kruunua
– oikeus käyttää kärpännahkaa vaatteissa tai vyöllä (nk. ylellisyyslaki)
– oikeus käyttää metallista otsapantaa
4.3 Käskynhaltijat
Hallitsija/hallitsijat valitsee hallintokaudellaan käskynhaltijat sen jälkeen, kun hallitsija/hallitsijapari on ollut vuoden vallassa. Nimeämisestä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin valtaneuvostolle, jolla on asiassa veto-oikeus. Nimeämiset tapahtuvat samassa juhlassa, jossa hallitsija/hallitsijat on edeltävänä vuotena kruunattu. Käskynhaltijan kausi on kaksi vuotta tai niin kauan, kunnes seuraava hallitsija/hallitsijat on ollut vuoden vallassa. Käskynhaltija on siis vallassa myös seuraavan hallitsijan/hallitsijaparin kaudella.
Käskynhaltijan tulee olla vähintään lautamies.
Mikäli käskynhaltijasta tulee hallitsija, hänen paikkansa ottaa valtaneuvoston vanhin. Käskynhaltijana toimiminen on suuri kunnianosoitus.
Käskynhaltijalle on läänitetty kyliä ja muita alueita, ”joista he keräävät veroa”. Jos hallitsija/hallitsijapari menehtyy tai erotetaan kesken kautensa, käskynhaltijasta tulee hallitsija/hallitsijaparin viransijainen valtakauden loppuun.
Arvomerkki:
– käskynhaltijalla on toimea kuvaava merkki
4.4 Kreivi/jaarli, kreivitär
Valtaneuvosto voi nimittää yhden kreivin/jaarlin/kreivittären vuoden välein olemassa olevista ritareista/dameista. Hyväksymiseen vaaditaan 2/3 enemmistö. Jos esitettävänä on valtaneuvoston jäsen, hänen mielipidettään ei kysytä äänestyksessä. Hallitsijalla/hallitsijoilla on veto-oikeus.
Arvomerkit:
– oikeus käyttää metallista otsapantaa
– oikeus käyttää kärpännahkaa vaatteissa tai vyöllä (nk. ylellisyyslaki)
4.5 Ritari/Dame
Valtaneuvosto voi nimittää yhden ritarin/damen vuodessa olemassa olevista lordeista/ladyista. Myös hallitsija/hallitsijapari voi esittää yhden ritarin/damen valtaneuvostolle valtakautensa aikana. Hyväksymiseen vaaditaan 2/3 enemmistö. Jos esitettävänä on valtaneuvoston jäsen, hänen mielipidettään ei kysytä äänestyksessä. Hallitsija/hallitsijat nostavat henkilön seuraavassa hovissa ritariksi/dameksi.
Arvomerkki:
– oikeus käyttää metallista otsapantaa
4.6 Lord/Lady
Valtaneuvosto ehdottaa lautamiehen arvon omaavaa ihmistä kuninkaalle keskinäisen äänestyksen jälkeen. Rälssissä nosto tehdään seuraavassa hovissa. Kuninkaalla on veto-oikeus.
Arvomerkki:
– oikeus käyttää metallista otsapantaa
4.7 Lautamies
Valtaneuvosto ehdottaa rahvasta kuninkaalle keskinäisen äänestyksen jälkeen. Arvoon nosto tehdään seuraavassa hovissa. Kuninkaalla on veto-oikeus.
Arvomerkki: Ei ole.
5.0 Yleneminen rälssissä
Rälssi tarkoittaa lyhyesti sanottuna maan arvojärjestystä. Kukaan ei voi tehdä persoonastaan suoraan esimerkiksi lordia, vaan rälssiin kuuluminen on arvo, joka seurassa ansaitaan toimimalla seuran hyväksi.
Rälssiarvot ovat pysyviä kunnia-arvoja, joita myönnetään seuran hyväksi tehdystä työstä. Rälssi itsessään ei tuo varsinaista valta-asemaa, kunnioitusta kyllä. Lisäksi rälsseistä muodostetut neuvostot käyttävät periodista valtaa verhojen takana.
Kuningas ja kuningatar
Herttua/herttuatar
Käskynhaltija
Kreivi/jaarli/kreivitär
Ritari/dame
Lord/lady
Lautamies
Kansa, rahvas
Rälssissä noustaan pykälä kerrallaan, pitkäaikaisen ja kestävän seuran hyväksi tehdyn työn johdosta. Rälssiarvoa ei automaattisesti saa eikä menetä saadessaan tai lopettaessaan jonkin viran. Valtaneuvoston jäsenten tulee olla vähintään lord/lady. Hallitsijan ja käskynhaltijan tulee olla vähintään lautamies.
6.0 Hallitsijan/hallitsijaparin valinta
Hallitsija/hallitsijat valitaan äänestyksellä. Ehdokkaan tulee kuitenkin olla vähintään lautamies. Seuran jäsen voi antaa äänensä sille, joka olisi ehdokkaista virkaansa paras henkilö/henkilöt. Äänestys voidaan hoitaa sähköpostitse, tai vaikka pienin paperilapuin tai lasihelmin, jos vaalisalaisuus halutaan säilyttää.
Hallitsijan/hallitsijaparin vaalit järjestää hallitus, myös valtaneuvosto valitsee keskuudestaan edustajan vaaleja valvomaan. Ääntenlaskijoita tulee olla vähintään kaksi.
Äänestykset on hoidettava niin, että se fakta, etteivät kaikki olisi periodissa saaneet äänestää, ei pääse häiritsemään autenttisuutta, äänestys voidaan käydä myös sähköpostitse.
Hallitsija/hallitsijapariehdokkaaksi voi asettua itse tai virkaan voi ehdottaa jotain henkilöä. Tietenkin virkaan ehdotettu henkilö voi kieltäytyä asettumasta ehdolle. Hallitsija/hallitsijapariksi pyrkijän ainoa kriteeri on se, että ainakin toinen heistä on lautamies. Ehdokkaat tulee julistaa hyvissä ajoin ennen tapahtumaa, jossa hallitsijat valitaan, jotta ihmiset, jotka eivät pääse tapahtumaan, voivat antaa äänensä etukäteen vaalien järjestäjille.
Äänestystapahtuma voidaan järjestää missä tahansa seuran virallisessa tapahtumassa.
7.0 Vallan vaihtuminen
Valitut kylänvanhin ja pormestari astuvat virkaansa kevätpäiväntasauksen tienoilla.
Kuninkaan vaalit ovat syksyllä syyspäiväntasauksen aikoihin.
Hallitsija/hallitsijapari kruunataan keväällä. Samassa tapahtumassa vuosi kruunajaisten jälkeen nimetään käskynhaltija.
8.0 Hovitapahtumat
Seura järjestää vuosittain vähintään kaksi päätapahtumaa, joissa pidetään hallitsijan/hallitsijoiden hovi. Myös muissa tapahtumissa voidaan pitää hallitsijan/hallitsijoiden hovi, mikäli näin halutaan. Hoviaan voi pitää myös jonkin muun alueen hallitsija, tai hovin sijaan voidaan tapahtumassa pitää käräjät pormestarin tai kylänvanhimman johdolla.
Hovinpitäjän juhlaan osallistuminen voidaan painavasta syystä ja erillisestä anomuksesta maksaa hallituksen toimesta. Tämä siis, jos hovin pitäjän pääseminen tapahtumaan on siitä kiinni, ja hovin pitäjä(t) on tapahtumanjärjestäjän ja hallituksen kanssa asiasta samaa mieltä.
9.0 Heraldiikka
Kaikilla seuran jäsenillä on oikeus vaakunaan. Vain rälssissä olevat voivat lisätä vaakunaansa kruunun (nykyiseen tapaan kypärä + kruunu). Rahvaalla ja lautamiehillä kypärä on ns. pistokypärä. Yhdellä jäsenellä voi olla ”omistuksessaan” 3 vaakunaa ja 5 kentätöntä tunnusta, mutta yhdellä keskiaikapersoonalla ei voi tietenkään olla kuin yksi vaakuna. Jos jäsen eroaa/erotetaan seurasta, vaakuna poistetaan rekisteristä 5 vuoden kuluttua.
10.0 Kohtelias puhuttelu
Jos et tiedä henkilön arvoa, tai hänellä ei ole arvoa ja haluat puhutella häntä kohteliaasti, voit käyttää nimityksiä “arvon rouva/herra”.
Hallitsijaa on syytä puhutella erittäin suurella arvolla, esim. “teidän korkeutenne”, “teidän ylhäisyytenne” tai “arvon hallitsija”.
Mikäli henkilö on saanut kreivin/kreivittären arvon, heitä voidaan kutsua heidän arvollansa heille puhuttaessa, myös “teidän armonne” on käypä kutsumamuoto.
Mikäli henkilö on saanut ritarin/damen arvon, heitä voidaan kutsua heidän arvollaan heille puhuttaessa, lord ja lady on myös käypä nimike.
Myös alempaa aatelistoa on hyvä puhutella heidän arvonsa mukaan, lord ja lady käyvät hyvin.
Virassa oleva kylänvanhin ja pormestari on arvossaan luonnollisesti korkeampi kuin tavallinen rahvas. Onkin kohteliasta puhutella myös häntä arvostavasti, tähän tarkoitukseen käykin hyvin esim. ”arvon pormestari”.
Voit myös toki käyttää suomenkielisiä nimityksiä rouva ja herra, varsinkin mikäli ne olisivat loogisempia persoonasi kieleen. Neito (engl. maiden) taas on naimaton tai nuori nainen.
11.0 Killat ja killanomaiset ryhmittymät kaiken ohessa
Killan voi perustaa jäsen, joka on kiinnostunut jostain aiheesta/aihepiiristä ja haluaa koota muita samasta aiheesta kiinnostuneita ihmisiä yhteen.
Sinettikillan suurmestari tilittää killan asioista suoraan hallitsijalle/hallitsijaparille. Killat ovat myös vastuussa niiden toimintaan liittyvien mahdollisten virkojen täyttämisestä. Sinettikiltaan kutsutaan, sinettikilta määrittelee itse mestarinsa.
Seuraavat virat ovat seuraavien kiltojen vastuulla:
Asemestarin virka: Asemestareiden sinettikilta
Pukumestari: Waattureiden sinettikilta
Pääairut: Airutkolleegio
Rakennusmestari: Linnanrakentajain sinettikilta
Hallitsijan/hallitsijoiden alaisuudessa toimii Kaarti, joka pitää yllä hovin järjestystä.
