Suomalaisia jumalia Agricolan tapaan
Nanna Tuovinen (Katariina Kurki)
Ensimmäinen kirjallinen lähde suomalaisen kansanuskon alueelta on Mikael Agricolan Psalttarin esipuheessa julkaistu luettelo hämäläisten ja karjalaisten epäjumalista vuodelta 1551. Psalttari on Vanhan testamentin psalmikokoelma, jossa on 150 psalmia. Agrocola ei tehnyt tätä luetteloa tutkimusmielessä vaan polemisoidakseen pakanallisia käsityksiä vastaan.
Agricola tahtoi uskonpuhdistuksen hengen mukaisesti vierottaa kansaa pakanuuden ajan uskonnollisesta perinnöstä. Hän sanoo suoraan, että piru ja synti vetivät vimmattua kansaa rukoilemaan näitä epäjumaliaan. Agricolan luettelo ei ole ainoa laatuaan vaan vastaavia tekstejä julkaistiin monissa muissakin maissa 1540- ja 1550 -luvuilla Raamatun käännösten yhteydessä.
Agricolan luettelo muinaisten suomalaisten jumalista on seuraavanlainen:
Epejumalat monet tesse
muinen palveltin caucan ja lesse.
Neite cumarsit Hemelaiset
seke Miehet ette Naiset.
Tapio Metzest Pydhyxet soi
ja Achti wedhest Caloja toi.
Äinemöinen wirdhet tacoi
Rachkoi Cuun mustaxi jacoi.
Lieckiö Rohot jwret ja puudh
hallitsi ja sencaltaiset mwdh.
Ilmarinen Rauhan ja ilman tei
ja Matkamiehet edheswei.
Turisas annoi Woiton Sodhast
Cratti murhen piti Tavarast.
Tontu Honen menon hallitzi
quin Piru monda willitzi.
Capeet mös heilde Cuun söit
Calevanpojat Nijttut ja mwdh löit.
Waan Carjalaisten Nämet olit
Epejumalat cuin he rucolit.
Rongoteus Ruista annoi
Pellonpecko Ohran casvon soi.
Wirancannos Cauran caitzi
mutoin oltin Caurast paitzi.
Egres hernet Pawudh Naurit loi
Caalit Linat ja Hamput edestoi.
Köndös Huchtat ja Pellot teki
quin heiden Epeuskons näki.
Ja quin Kevekylvö kylvettin
silloin ukon malja jootijn.
Sihen haetin ukon wacka
nin joopui Pica ette Acka.
Sijtte paljo Häpie sielle techtin
quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Ukon Naini härsky
jalosti Ukoi pohjasti pärsky.
Se sis annoi Ilman ja WdhenTulon
käkri se liseis Carjan casvon.
Hiisi Metzeleist soi woiton
Wedhen Eme wei calat vercon.
Nyrckes Oravat annoi Metzast
Hittavanin toi Jenexet Pensast.
Eikö se Cansa wimmattu ole
joca neite wsko ja rucole.
Sihen Piru ja Sydi weti heite
Ette he cumarsit ja wskoit neite.
Cooludhen hautijn Rooca wietin
joissa walitin parghutin ja idketin.
Menningeiset mös heiden Wffrins sait
coska Lesket hoolit ja nait.
Palveltin mös paljo muuta
Kivet Cannot Tädhet ja Cwuta.
Kirjoitti
Katariina
nakatu[ät]utu.fi
Lähde:
http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/1filosofiapsykologia/kansanusko
Sieltä löytyy enemmänkin tietoa aiheen tiimoilta,1 opintoviikon verran materiaalia
suomalaisista kansanuskoista.
