Puheenparsi keskiaikatapahtumissa

Serafina de Castillon

Pukutapahtumiimme yritämme luoda mahdollisimman keskiaikaiset puitteet. Tämä tapahtuu sekä paikan, että sisustuksen, musiikin ja kynttilänvalon, lippujen ja muun sisustusmateriaalin avulla. Tapahtumiin pukeudumme keskiaikaisesti, yritämme olla tarkkoja materiaalien ja mallien suhteen. Jokaisella on myös oma keskiaikanimi, olisihan aika kornia jos tapahtumissa juoksisi "Peraa, Kartsaa ja Snadia". Jos näin on, miksi pilaisimme tunnelmamme puhumalla selkeitä nykyaikaisuuksia?

Aikalaiset puheet tapahtumissa

"Puheiden pitäisi pysyä aikalaisina. Tämä ei tarkoita että pitäisi osata muinaisnorjaa, vaan että kännyköistä, tietokoneista, autoista ja lentokoneista ei puhuta. Tosin maailmassa on niin paljon muutakin puhuttavaa kuin nykyajan koneet, että luulisi sitä jutunjuurta ilmankin löytyvän."

artikkeli EK - larppaaminen
Satu Salo (Serafina de Castillon) yhteistyössä vuoden 2001 hallituksen kanssa
        

Oikeista keskiaikaisista puhetavoista voisi kirjoittaa vaikka 20-sivuisen artikkelin. Siinä voisi helposti käsitellä eri yhteiskuntaluokkien tapoja puhua ja puhetavan eroamista siirryttäessä aikakaudesta toiseen. Lisäksi voisi korostaa sitä, että keskiajalla ei ollut kirjakieltä vaan Suomessa puhuttiin lukuisia murteita jotka erosivat huomattavasti nykypuheesta. Kuitenkaan kukaan meistä ei oikeasti osaa muinaisia kieliä niin että osaisi puhua sitä sujuvasti - tai niin, että muut ymmärtäisivät mitä puhut. Tärkeintä on yrittää olla tietoisesti rikkomatta muiden tunnelmaa selkeästi epäaikaisilla asioilla.
  

Puheissa tulisi ensisijaisesti välttää:

• Slangia ("snadi hillo kävi kun lettasin duunissa bissen kaa")
• Nykyaikaista tekniikkaa ("olen töissä tietokonefirmassa ja teen ohjelmistoja")
• Ei-keskiaikaisia asioita ("mennäänkö tupakalle, mun skeittilauta meni eilen rikki")
    

Korvaavat sanat

Nykyajan teknologiaa korvaavia sanoja löytyy paljon. Alla muutamia esimerkkejä:

• Lohikäärme = lentokone
• Laululintu/kirjekyyhky = kännykkä
• Vankkurit = auto
• Tuhatmuisti = tietokone
• Silta (mennään siltavahtiin) = tupakka (mennään tupakalle)
• Lakitaulu/tietotaulu = internetisivumme

Kuitenkaan en suosittele näitä käytettävän ollenkaan ellei sanan käyttäminen ole kertakaikkisen pakko asian ymmärtämisen kannalta. Mielestäni keskiaikaista puhetta ei ole puhua nykyaikaisuuksista käännettynä omituiselle muka-keskiaikakielelle. Vieressä oleva kuulija joka tapauksessa ymmärtää että kaksi henkilöä puhuvat tietokoneista vaikka puhujat yrittäisivätkin verhota sanansa kaikenmaailman kiertoilmauksin. Yritä välttää puheenaiheita jotka liittyvät liian läheisesti nykyaikaan!

Itse ajattelisin, että keskiaikatapahtumassa haluaisin unohtaa kokonaan että työskentelenkin tietokoneiden kanssa. En ehkä haluaisi keskustella jokaisen uuden kanssa siitä, että "tuhatmuistini meni rikki eilen" tai että "olen nykyään vankkurinohjastuskoulussa". Paljon mielummin keskustelisin sellaisista asioista joita ei tarvitse erikseen verhoilla muka-keskiaikaisilla sanakäänteillä, kuten vaikka että "Soitin äsken huilua puun alla, Griffid tarjosi minulle viiniä, ihana auringonpaiste, taidanpa mennä ampumaan pitkäjousellani, olipas upean kuuloinen laulu minkä Ulfrun esitti, uusi pukuni on pellavaa".

Todellisuus vs. Louhenkajo -
puhuuko sinulle henkilö itse vai hänen persoonansa?

Louhenkajon kuningaskunnassa asiat sattuvat olemaan nykyajan ihmisen näkökulmasta paremmin kuin todellisella keskiajalla. Tämä tarkoittaa uskonnonvapautta, tasa-arvoisempaa elämää ja muutenkin hiukan vapaampaa ilmapiiriä. Tämä johtuu siitä, että epäilemme ettei monikaan nykyaikainen nainen haluaisi tai pystyisi elävöittämään naisen asemaa keskiajalla tai vammainen haluaisi kokea sitä mitä hänelle keskiajalla olisi tehty. Tämä heijastuu persoonien maailmankuvaan monin tavoin - joku julistaa, että Louhenkajossa asiat ovat paremmin kuin missään, toinen taas huokailee valtakunnan rappiotilaa.

Jokainen harrastaa omantuntonsa mukaan. Jokainen tekee kompromissinsa siihen, miten hänen pitäisi historian mukaan käyttäytyä ja kuinka hänen oma emootionsa antaa hänen kohdella muita.
  

Aateliset

"Ylimistö eli linnoissaan kirjaimellisesti rahvaan suuren massan yläpuolella. Se piti itseään yhteiskunnan johtajana, syntymästään parempana kuin muut. Ajatus maallisesta tasa-arvosta oli outo kaikille. Jalosyntyiset olivat oma lajinsa, johon eivät rahvaan säännöt sopineet."

Kaari Utrio: Perhekirja, Karisto Oy 2001, sivu 71
        

"Pöyhkeän 1400-luvun ranskalainen ylimystö oli loistavinta, mitä Alppien pohjoispuolelta löytyi. Sotakentillä se taisteli yhtä tyylikkäästi kuin turnajaisissa. Ylimysten arkikaytös pyrki olemaan sivistynyttä ja muodollista."

Kaari Utrio: Perhekirja, Karisto Oy 2001, sivu 108

Seurassamme aateliset ja ylimistö eivät ole niin pöyhkeitä kuin he olisivat olleet keskiajalla. Aateliset kyllä varmasti tietävät paikkansa, istuvat yleensä aina hovissa ja esityksissä eturivissä, ottavat ruokansa ennen kansaa ja ovat usein kutsuttuja hallitsijoiden pöytään. On hyvä muuten muistaa että he ovat vuosien työllä seuran eteen paikkansa ansainneet. Kuitenkaan tämä tarkoita sitä, että he käyttäytyisivät automaattisesti kuinka vain mieli tekee, niinkuin keskiajalla ylimistö saattoi tehdä tai niinkuin keskiajalla ylimistön oletettiin tekevän. Tavoitteenamme on se, että kaikilla on kivaa juhlissa.

"Aatelisten on nyt tasapainoiltava keskiaikaisen käytöksen ja nykyaikaisten hyvien tapojen välimaastossa: jos he toimivat kuten keskiajan aateli - kuinka vain mieli tekee - he saavat myöhemmin kuulla olevansa inhottavia ja ylimielisiä ihmisiä, ja jos he käyttäytyvät nykyaikaisten normien mukaan, autenttisuutta hakevat harrastajat solvaavat heitä tunnelman rikkomisesta."

Laura Savisalo (Linniue von Lewenrodes),
sähköpostikeskustelumme toukokuussa 2002

Jos aatelinen kohtelee sinua kuin alempiarvoista, mieti kahteen kertaan sanooko hän pahasti koska on oikeasti ilkeä ihminen, vai kenties siksi että hänen persoonansa historiallisten tietojen pohjalta saattaisi hyvinkin kohdella maaorjaa niinkuin maaorjaa kohdellaan.
  

Uskonnon elävöittäjät

Persoonaasi luodessasi ota huomioon myös uskonto. Ei ole tapana että jokaista ei-kristillistä parjattaisiin jatkuvasti julkisesti, mutta sekin on mahdollista. Julkipakanuus ei ole keskiaikaista; keskiajalla pakanoille tehtiin sellaisia asioita joista en edes lähde tässä artikkelissani mainitsemaan. Tosin tämäkin riippuu siitä mistä aikakaudesta ja maasta puhutaan.

"Käytännössä uskonnonelävöitys toki hoidetaan peruskohteliaisuuden puitteissa, ja kaikkien juhlijoiden viihtyvyyttä huomioiden. Kuitenkin uskonnollisuus muodosti merkittävän osan keskiajan ihmisen elämästä, ja jotkut seuran jäsenet haluavat heijastella myös tätä puolta ajan elämästä.
Tapahtumissa ei järjestetä uskonnollisia seremonioita. Ketään, jäsentä tai vierasta, ei pakoteta vastoin tahtoaan vakaumuksensa vastaiseen uskonnonharjoitukseen. On kuitenkin huomioitava, että keskiaikaisen ihmisen elämässä uskonnolla oli suuri sija, ja siksi persoonaa luodessa on hyvä muistaa tämäkin puoli. Jos ateisteja tai pakanoita olikin, he eivät hyvästä syystä ilmoittaneet kantaansa julkisesti."

EKn nettisivut, artikkeli: Kuinka teet keskiaikapersoonan
Laura Savisalo (Linniue von Lewenrodes) yhteistyössä vuoden 2001 hallituksen kanssa

"Julkipakanoita oli Suomessa ennen 1200-lukua, Suomi lisättiin Ruotsin hiippakuntaan noin 1250. Pakanoita oli myös Itä-Euroopan syrjäisissä kolkissa eli Liettua ja Latvian alueella noin 1200-luvulle asti."

Laura Savisalo (Linniue von Lewenrodes),
keskustelumme toukokuussa 2002

Jos siis hyvin uskonnollinen persoona sanoo sinulle että on jumalatonta kantaa Thorin vasaraa kaulassa, mieti kahteen kertaan sanooko hän sen sinulle koska on oikeasti ilkeämielinen ihminen, vaiko siksi että hänen persoonansa historiallisten tietojen pohjalta todennäköisesti ei haluaisi nähdä silmissään vääräuskoisten merkkejä. Muista myös että hyvin suurella todennäköisyydellä persoonan uskonnollisuudella ei ole mitään tekemistä kyseisen elävöittäjän oikean uskonnollisen vakaumuksen kanssa, eiväthän nykyajan uskonnot edes ole samanlaisia kuin keskiajalla.

Lopuksi vielä totean, että tällaiset toisten parjaamistilanteet pyritään aina sopimaan etukäteen niin, että jo ennen tapahtumaa kaksi henkilöä sopivat esimerkiksi että aatelinen vähän tallaa alempiarvoisen päälle. Tällöin alempiarvoisen henkilöitymän valinnut on etukäteen erikseen itse omasta tahdostaan suostunut siihen että tunnelman ja keskiaikaisuuden vuoksi käyttäydytään sitten kuin henkilöitymät olisivat keskiajalla käyttäytyneet. Ketään ei siis pakoteta ottamaan sellaista vastaan, hurjemmat esitykset ovat varmasti ennaltasovittuja ja yhteistuumin tehtyjä. Älä siis pelkää että laitamme heti jalkapuihin ja roviolle vasten tahtoasi. Kaikki yritetään tehdä niin että jokaisella olisi juhlissa kivaa.

Yleinen käyttäytyminen

Sekä herrat että neidot käyttäytyköön kohteliaasti toisiaan kohtaan.

Juhlissa aina tarvitaan apua. Jos sinulla on vapaa hetki niin käy ihmeessä kysymässä järjestäjältä josko hänellä olisi jotain missä voisit auttaa. Pienikin apu on yksi kivi vähemmän.

Neidot ovat kukkasia, muistathan herraseni käyttäytyä sen mukaan. Oven saa avata, tavaroita saa auttaa kantamaan ja kohteliaisuuksia saa lausua. Mitäs jos nostattaisit heidän silmiinsä kaihoisan katseen?

Selkeästi epäaikakautiset puheet

Jos joku puhuu vahingossa vaikkapa Akseli Gallen Kallelasta, toinen saattaa osoittaa vieressä kröhisten, että kyseinen henkilö ei elänyt aikakaudellamme eikä hänen maalauksiaan ollut silloin olemassa. Sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Toista vain saatta häiritä se tosiasia, että hänen hyvien tietojensa mukaan keskustelun aihepiiri on liian "uusi". Asiasta sanoja ei varmaankaan tarkoita piikittää sinua tai tehdä oloasi hölmöksi.

Kyse ei olekaan ollenkaan siitä, että jokaisen pitäisi tietää tarkalleen mitä keskiajalla oli ja mitä ei ollut. Ylivoimaisesti tärkeintä on yritys! Yrittäminen taas tarkoittaa sitä, että et tietoisesti, tahalteen, puhu sellaisista asioista jotka selkeästi joka ikisen aikuisen mielestä ovat varmasti moderneja.

Jokaisella käy joskus kömmähdyksiä, itsekin olen päästänyt suustani sellaisia sammakoita että jälkikäteen on moni nauranut niille. Ei se haittaa! Tärkeintä on yrittää parhaan tietonsa ja omantuntonsa mukaan pysyä sellaisissa puheenaiheissa, jotka eivät liity nykyajan teknologiaan ja selkeästi moderneihin asioihin.

Keskiaikaisuuksissa pysymisen yrittämiseksi taas ei lasketa sitä, että puhut ihan tahallisesti esimerkiksi Coca-Colasta, vaikka tiedät ihan tasan tarkkaan ettei se aihe kuulu keskiaikaan. Siihen ei myöskään lasketa sitä, että kerrot prätkäsi hevosvoimista, stendarisi toimivuudesta tai ratikalla matkustamisesta. Jos tällaisiin puheisiin sortuu, on jo aika välinpitämätön seuraa ja sen tarkoitusta kohtaan. Maalaisjärki käteen!
   

"Rumien" puhuminen

Keskiaikatapahtumissa ei puhuja moderneita asioita. Virhettä ei yhtään vähennä se, että pahoittelee puhuvansa nykyaikaisuuksia. Pahoittelu itseasiassa vain lisää muiden huomiota siitä, että puhut "rumia". Se kertoo muille että tiedostat kyllä puhuvasi nykyaikaisuuksia, mutta et välitä siitä - ja tietoisesti rikot seuran sääntöjä.

Jos juhlassa laulat laulun, joka ei ole ihan keskiaikainen, älä ihmeessä toitota kaikelle kansalle että "et nyt oikein tiedä tästä laulusta, tämä voi olla vähän ruma", silloinhan kaikki tietävät heti sen että se ei ole keskiaikainen laulu (vaikka eivät olisi sitä muuten huomanneet).

Usein olen kuullut sanottavan, että "puhuakseni hetken rumia..." tai kassia penkoessa "nyt saattaa vilahtaa vähän rumia" tai muovipussia räplätessä "nyt saattaa kuulua vähän rumia". Näin tehdessäsi kiinnität varmasti kaikkien huomion siihen että teet jotain sellaista mitä sinun ei toivottaisi tekemän. Jos joku on vieressä mutta ei näe kassista ulos tulevia muovipussejasi ja shampoopullojasi, hän varmasti arvaa jotain väärää näkyvän kun kerran toitotat kaikelle kansalle levitteleväsi siellä "rumia" (moderneja) tavaroitasi.

Huomautukset ja varotukset

"Tapahtuman autokraatilla (pääjärjestäjällä), aikakautisuusvastavalla, virkailijoilla ja hallituksen jäsenillä on oikeus antaa pukutapahtumissa huomautuksia ja varoituksia. Ensin voidaan antaa yksi huomautus, jos tilanne ei jonkin ajan kuluttua ole muuttunut, annetaan toinen, ja kolmannen huomautuksen jälkeen voidaan antaa ensimmäinen varoitus. Kahden varoituksen jälkeen henkilö poistetaan mahdollisuuksien mukaan tapahtuma-alueelta välittömästi ja hallitus päättää, erotetaanko ko. henkilö seurasta. Huomautuksen tai varoituksen antamisesta on heti ilmoitettava pukutapahtuman järjestäjälle ja/tai periodisuusvastaavalle, jotka taas välittävät tiedot hallitukselle ja jäsenvastaavalle tapahtuman jälkeen."

Hallituksen kokous Loganilla 18.4.2002

Eli mikäli räikeitä rikkomuksia puheissa havaitaan, annetaan henkilölle huomautus. Mikäli tämä ei tehoa, annetaan toinen huomautus. Jos henkilö ei edelleenkään kolmannenkaan huomautuksen jälkeen välitä yhtään korjata tapojaan, hänelle annetaan varoitus. Kahden varoituksen jälkeen henkilö poistetaan tapahtuma-alueelta.

Räikeiksi huomautuksien arvoisiksi rikkomuksiksi ei katsota tahattomia lipsahduksia tai tietämättömyyteen perustuvia erheitä. Huomautuksen arvoisia rikkomuksia ovat ensisijaisesti sellaiset, jotka liittyvät henkilön välinpitämättömyyteen ja kilteistä vihjeistä huolimatta itsekkääseen ja tahalliseen muiden tunnelman pilaamiseen.
   

Välinpitämättömyys

Käytännön esimerkki selkeästä välinpitämättömyydestä. Tämä keskustelu on oikeasti käyty yhdessä pukutapahtumassamme:

• Herra H sanoo Herra T:lle: "...sitten menet sinne amiksen autolinjalle, pääset korjaa prätkiiki!"
• Serafina: "Hyss. Ei nyt maalailla piruja seinille."
• Herra H: "Siellon sikahyvät laitteet ja työkalut, kaikki sähköllä toimivia."
• Serafina: "Hei ei saa kiroilla. Nyt tulee niin rumia sanoja että neitojen korvat punertuvat!"

hetken päästä

• Herra H: "...sit me oltiin intissä. Jos joku tuli aukoo niin nappi ottaan."
• Serafina: "Hei ihan tosi älä viitsi."
• Herra H: "No mitä sä ämmä auot, eikö keskiajalla ollu muka armeijoita?"
• Serafina: "En tiedä, mutta sää kyllä mun mielestä kutsut pelsepuubeja paikalle."
• Herra H: "No %#@%# millä sä sitten kerrot että kuka sä oot ja mitä sä teet kun joku kysyy? Kerro mulle mitä sä teet."
• Serafina: "Minä olen Serafina de Castillon, aatelinen. Päiväni kuluvat pääosin linnassa. Pidän huolta että työläiset käyvät pelloilla, syön ja juon, järjestän paljon juhlia. Teen myös aika paljon käsitöitä sekä hoidan ajoittain sukuni kauppa-asioita. Ollessani hallitsijana aikani oli kiireistä täällä Pyörrevirrassa, mutta nyt joudun matkustelemaan aika paljon, onhan itse Louhenkajon kuningas määrännyt minut hoitamaan hänen puolestaan tehtäviä. Kiltojenkin kanssa olen edelleen aktiivisesti yhteydessä. Mitä muuta sinä haluat tietää?"

Kirjoitti
Satu Salo (Serafina de Castillon)
ladyserafina[ät]hotmail.com

Avustivat
Piritta Hansen-Haug (Alinka), Jokke Kaksonen (Celestinus) ja Laura Savisalo (Linniue von Lewenrodes)

Artikkeli on tarkistettu istuvalla hallituksella toukokuussa 2002
ja päivitetty heinäkuussa 2002 edelleen hallituksella tarkistuttaen

Takaisin kirjastoon