Serafinan "helvetinikkuna" -puvun teko-ohjeet

Serafina de Castillon



Tämä on eräs malli naisten päällispuvusta (surcot). (Se on saanut nimensä siitä, että mitäköhän sivuista aukeavasta näköalasta, "ikkunoista", näkyy. Ah keskiaika, siveellisyys ...tekopyhyys.)

Helvetinikkunapuku oli käytössä 1200-luvulta lähtien 1400-luvulle asti ainakin Englannissa, Espanjassa, Ranskassa. Aikojen myötä se kehittyi kapeammaksi, mutta periaate oli sama: hihaton päällispuku joka laskeutuu avoimena lähes lanteille asti. Tähän piirtämäni malli edustaa noin 1300-lukua, sillä etumuksen muoto (rintojen kohdalta) on jo aika kapea.

Materiaaliksi ehdotan paksumpaa, mutta laskeutuvanlaista kangasta (mm. sametti ei kokemukseni mukaan ollut ihan järkevä valinta tähän koska se tarttuu alempaan pukuun kiinni ja on sen kautta epämukava) tai ompele sisään vuori joka liukuu enemmän kuin päälliskangas.

Puku ei ole päällä niitä mukavimpia jos vaatii asultaan helppoutta: sen asentoa saa olla korjailemassa aina välillä. Helpompi versio on tehdä leveämpi puku jossa ei ole niin avarat kainalonreiät (eli aukko olisi vaikka vyötäröön asti).



Kuinka voit tehdä vaikkapa tällaisen päällispuvun (Klikkaa kuvaa niin saat sen isommaksi!)

helvkokop.jpg (30169 bytes)

Tässä puku kuvattuna edestä päin. Huomaamme, että puvun alla on käytettävä aluspukua (joka lähes poikkeuksetta oli kapeahihainen).

Kiiloja kannattaa käyttää, muista että puvussa pitää mahtua liikkumaan isoinkin askelin, joten se vaatii helmanleveyttä!

Aluspukua varten voit käydä katsastamassa ohjeitani kapeahihaisesta naisten aluspuvusta.

Huomaa että naisen jalat eivät näy! Toinen vaihtoehto olisi, että aluspuku olisi niin pitkä että se ulottuisi peittämään naisen nilkat.

Puvussa voi olla myös laahus!

Ennenkuin aloitat: katso keskiaikaiset materiaaliohjeet ettei mene työ hukkaan ;) Lisäksi pese kankaat ennenkuin alat leikkaamaan niitä ettei tule yllätyksiä (kun ne kutistuvat ensimmäisessä pesussa).

helvkiiloillap.jpg (27400 bytes)

Tässä päällispuku kuvattuna sellaisenaan. Huomaa että puvun takaosa niskasta tulee ylemmäksi kuin etuosa. Eli kaula-aukko on edestä avarampi kuin takaa - näin puku istuu ja pysyy päälläkin.

Olen piirtänyt viereiseen pukuun kiilat ja hahmotellut koristenauhojen paikkoja. Kiiloja voi lisätä myöskin sivusaumaan. Koristenauhat olivat yleisimmin näissä paikoissa, mutta voit jättää ne pois tai laittaa esim. vaikka pelkkään kaula-aukkoonkin!

Lisää väriä pukuun tuo puvusta eroavan väriset kiilat. Ja aluspukuhan voi olla vaikka kiilojen värinen!





1. Osat: (Klikkaa kuvaa niin saat sen isommaksi!)

helvosatp.jpg (27293 bytes)

Langansuuntaa merkitsee nuoli!

Viereisessä kuvassa puku osina:

1. Etuosa (yhtenäinen olkapäistä nilkkaan)
2. Takaosa (yhtenäinen olkapäistä nilkkaan)
3. Kiilat (lantiolta nilkkaan)

Etu- tai takaosa voidaan tehdä myös kahdesta osasta (eli yksi sauma tulee silloin pystysuuntaan keskelle).

Kiiloja voit kiinnittää keskelle kangasta ja myös sivusaumoihin. Kiiloja voi siis olla vaikka 2 - 10!

Olen merkinnyt helmaan ehdotukseni kiilojen kiinnityspaikoista.

Huomaa, että viereinen kuva ei ole kankaan leikkuuehdotus vaan esittää vain osia.

Etukappaleen  voi tehdä useammastakin kangaskappaleesta kunhan katsoo, että niistä muodostuu kaavan mukainen yhtenäinen osa. Jos siis teet etukappaleen kahdesta osasta (esimerkiksi niin että vyötärön yläpuoli on sininen ja vyötäröstä alaspäin helmaan asti puku on punainen), ompele ne ensin keskenään yhteen! Sitten vasta mieti mitä siihen kiinnittäisi (helpompi hahmottaa näin)!

Takakappale kannattaa olla yhtenäinen jotta puku ei mene niin helposti rikki.

helvmitatp.jpg (26841 bytes)

Langansuunta on pysty.
Huom! Nämä eivät ole kaavat!

Mittaa yläosaan seuraavat mitat:
Punainen = olkapäiden väli
Sininen = rintojen väli
Vihreä = olkapäästä lantioon
Pinkki = lantion ympärys leveimmältä kohdaltaan jaettuna kahdella + riittävästi liikkumisvaraa (ainakin monta senttiä)!

Mittaa myös helma lantiosta nilkan alle. Leikkaa helma hiukan "liian" pitkäksi koska sen tasoittelussa kangasta voi mennä yllättävän paljon.

Muista myös saumavarat!

Leikkaa kiiloja, kankaasta jää varmasti sellaisia paloja yli että niistä saa lisäkappaleita :)

Huomautuksia: Keskiaikana oli tapana tehdä vaatteita useammasta kappaleesta, sillä ei silloin ole välttämättä ollut niin suuria määriä (taikka varsinkaan kovin leveää) kangasta. Kaikki vanhat kankaanpalaset käytettiin tarkasti hyväkseen, niistähän saatiin lisää vaatteita!

Keskiajan ihmiselle kangas oli suhteessa todella paljon kalliimpaa kuin meille nykyään. Siinä sopi valita, että ostaako uuden puvun kankaat vai syökö ensi kuussa. ;)

Huomautuksia, osa 2:"Keskiaikaisella ladylla ei ollut ranteita eikä nilkkoja." Tämä tarkoittaa siis, että ylhäisellä naisella niitä kumpaakaan ei saanut missään nimessä näkyä! Keskiaikainen lady ei edes kesällä näyttänyt ranteitaan/nilkkojaan vaan pukeutui silloin korkeintaan kevyempiin kankaisiin. Pyykkärit ja muut työläiset sitten käärivätkin hihojaan surutta pois työnsä edestä.



2. Koristenauhat ja turkis

Vaihtoehto 1: Kiinnitä kaikkiin osiin koristenauhat ennenkuin alat liittää niitä toisiinsa. Näin saat ne helpommin menemään ja nauhojen päät jäävät saumojen sisään piiloon. Muista mitata tarkkaan mihin kohtaan laitat koristenauhan!

Helmaan laitetaan koristenauha aina viimeisenä, vasta kun puku on valmis! Muista katsoa millaisia koristenauhoja käytät, täällä ohjeistusta!

Vaihtoehto 2: Jos koristenauhasi on kovaa, älä ompele sitä saumojen sisään sillä se kutittaa ja raapii ihoa. Paksut koristenauhat tekevät saumasta paksun, tällöin ompele se myös kankaan päälle.

Kiinnitä koristenauha esim. hiha-aukon päälle vasta kun puku on valmis ja käännä koristenauhan toinen pää kaksinkerroin (niin että se ihan pää jää piiloon) ja peitä näin nauhan päät. Leikkaa nauhanpäät vinoon, voit myös siksakata koristenauhan leikkauskohdat ettei se purkaannu! Koristenauhaa kuluu näin myös vähemmän kuin saumojen sisään ompelemalla.

Helmaan laitetaan koristenauha aina viimeisenä, vasta kun puku on valmis!

Älä laita koristenauhaa ihan reunaan kiinni vaan kiinnitä se vähän irralleen esim. helman reunasta! Katso aikaisempia kuvia niin ymmärrät mistä puhun.

Helman ja puvun hiha-aukkojen reunat voit reunustaa myös turkiksella! Turkis nostaa sitäpaitsi kivasti helmaa ilmavammaksi (jolloin se näyttää leveämmältä). Turkista tullaan tarvitsemaan helmaan pitkä pätkä!

Huom! Ainakaan keinoturkista ei kannata ommella helman reunaan kiinni sellaisenaan (vaan niin että sen nurjalle puolelle jää kangasta tai siihen lisätään vuorikangas, muuten se jää lepsuksi).

Huomautuksia: Koristeita ja koristenauhoja käytettiin yleisesti jos niihin oli varaa. Mieti siis persoonaasi, olisiko hänellä varaa kulta- tai hopeakirjailtuihin nauhoihin, miten paljon ne maksaisivat jos eläisimme oikeasti keskiajalla.

Koristenauhoja käytettiin yleisimmin kaula-aukon, hihansuiden ja helman koristamiseen. Lisäksi ne saattavat kauniisti peittää kahden kankaan liittymäkohdan.



3. Osat yhteen

Tässä ensin lyhennelmä, selitys perässä:

Ompele ensin olkapäät yhteen.
Sitten ompele kiilat YLHÄÄLTÄ päin kiinni hameeseen. Jos helma jää epätasaiseksi; ei se mitään. Se siistitään viimeisenä.
Sitten ompele kädenaukkojen reunat.
Vasta sitten siistitään helma.

Välillä voit pukea vaatteen päällesi ja katsoa, että mahdut siihen.

Varo, ettei kättä ojentaessasi hihan aukon sisältä näy siksakatut rumat (modernit) saumat. Kannattaa siistiä näin näkyvät osat joko käsin taikka piilottaa ne turkisreunan sisään tai kääntää reuna kaksi kertaa jolloin siksakkaus jää kankaiden väliin piiloon.

Muista kiinnittää kiilat ylhäältä päin kiinni vaatteeseen! On äärettömän hassun näköistä jos kiilat alkavat eri korkeudelta! Kiilojen kannattaisi alkaa suunnilleen lanteen korkeudelta (ja loppua helmaan).

Ompele sivusauma lanteelta helmaan asti kiinni. Tarkista, että mahdut liikkumaan puvussa vaikka harppoisit pitkin askelinkin. Huolittele helma.



Lopputulos:

Jos ei tahdo pysyä päällä: tarkista että niska on tarpeeksi ylhäällä ja että niskan kohta on sopiva. Liian leveä kaula-aukon niskakappale nimittäin saattaa tuoda tullessaan sen, että puku ei pysy paikallaan. Kavenna tarpeen tullen niskaa keskeltä. Jos se ei edelleenkään pysy tanassa, voit kiinnittää puvun soljilla kiinni aluspukuun vähän olkapäiden etupuolelta.

Jos tuli liian kapea lanteilta: leikkaa lisäsuikale, ratko sivusauma halki ja ompele lisäsuikale siihen väliin kiinni. Tee sama toiselle puolelle!

Jos tuli liian lyhyt: tee alle alusmekko joka on riittävän pitkä tai leikkaa pitkiä kaistaleita saman- tai erivärisestä kankaasta ja kiinnitä ne toisiinsa niin että niistä tulee pitkä ja riitävän leveä kangassuikale. Sitten kiinnitä tämä helmaan. Voit myös lisätä turkista tai keinoturkista.



Antoisampia ompeluhetkiä toivottaa
Serafina de Castillon
ladyserafina[ät]hotmail.com

Nämä olivat keskiaikaisen "Helvetinikkuna" -puvun teko-ohjeet Serafinan mukaan.
Serafina (eikä seura) ottaa vastuun mahdollisista virheistä ja hänelle saakin kernaasti huomautella mahdollisista virheistä.



Takaisin kirjastoon

tak_paas.jpg (2489 bytes)