Kuinka teet keskiaikapersoonan

Laura Savisalo (Linniue von Lewenrodes),
Susi Vaasjoen (Wulfrun) ja Satu Salon (Serafina de Castillon) avustamana.

"Jokainen seuran jäsen luo itselleen aikakautisen persoonan, jolla on nimi ja ehkä jopa elämäntarina. Persoona eroaa liveroolipelihahmosta siten, että tämä persoona on itse luotu eikä se usein paljoakaan eroa harrastajan omasta persoonasta. Siellä on ikään kuin Sinä itse, mutta keskiaikaisissa viitekehyksissä."

-Satu Salo, artikkeli larppaamisen ja keskiaikaharrastuksen eroista

Seuran sääntöjen mukaisesti pukutapahtumissa on esiinnyttävä keskiaikaistunnelmallisesti, muuten täysin vapaamuotoisesti (Pukutapahtumasäännöt, hyväksytty 25.2.1999). Tämän vuoksi jokainen seuran jäsen luo itselleen keskiaikaisen persoonan joka olisi voinut olla olemassa aika- ja kulttuurirajojen puitteissa. Yksinkertaisimmillaan persoona on vain keskiaikainen nimi, jota harrastajasta käytetään tapahtumien aikana. Uskottavuutta ja tunnelmaan eläytymistä kuitenkin edistää, jos näkee hiukan enemmän vaivaa.

Rajoituksia

Seuran säännöt ja käytännöt asettavat muutamia rajoituksia persoonallesi:

• et voi olla todellinen historiallinen henkilö (Hildegard von Bingen, Jeanne D'Arc tms.)
• et voi olla tunnistettava taruhenkilö (kuningas Arthur, Guinevere, Robin Hood tms.)
• et voi ottaa tunnistettavaa historiallisen henkilön nimeä
• nimen on tullut todistettavasti olla käytössä ennen vuotta 1400 j.a.a. Tämä tarkoittaa, että nimen tulee löytyä aikakautisesta lähteestä.
• muinaissuomalaisten nimien kohdalla sallitaan poikkeuksia, koska niitä on käytännöllisesti katsoen mahdotonta dokumentoida.

Keskiaikaisen persoonasi tulee olla henkilö, joka olisi voinut olla olemassa jossain Euroopan tai Arabian alueella aikarajojen ja kultturin puitteissa. Täten japanilainen samurai, amerikkalainen vapaustaistelija ja australialainen uusrikas ovat poissuljettuja. Käytä järkeäsi.

Mikä maa, mikä vuosisata?

On hyvä aloittaa valitsemalla paikka ja aika. Missä päin Eurooppaa / Arabiaa persoonasi on elänyt? Millä vuosisadalla (vuosien 1000 ja 1400 välillä)? Kun olet päättänyt tämän, kannattaa tutkia sen alueen aikalaiskulttuuria hiukan. Se asettaa joitakin rajoituksia persoonallesi. Arabi ei ole uskottava ristiretkiritari eikä feministejä ollut keskiajalla. Lähteitä löytyy helposti kirjastoista ja lisäksi joiltakin seuralaisilta.

Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari...

Lisää syvyyttä persoonaasi saat tämän ammatista ja asemasta yhteiskunnassa. Onko hän karannut maaorja, kirkonmies, käsityöläinen tai kauppias? Tapahtumissamme valtaosa on taustaltaan parempaa väkeä, hyvien perheiden lapsia jotka ovat omista syistään ajautuneet kauas kotimaistaan. Osa on kotitienoillaan ollut jopa aatelia. Louhenkajossa näillä vanhoilla aatelisarvoilla ei ole mitään merkitystä, ja sehän riepoo kumarteluun tottuneita... Voit luoda persoonan, jolla on ollut aatelisarvo ennen Louhenkajoon muuttamistaan, mutta se arvo on nyt menetetty. Yritä lisäksi keksiä syy siihen, miksi hän on muuttanut Louhenkajoon.

"Aateluus on arvo joka sinulle myönnetään. -- -- Aateluus myönnetään henkilölle esim. hienosta työstä seuran ja yhteisen hyvän eteen (joka tarkoittaa, että he ovat yleisesti tunnustettuja aktiivisia ja taitavia - arvostettuja - henkilöitä)."

- Satu Salo, Mic on aatelinen

Kaikki Louhenkajoon muuttavat aloittavat pohjalta, tavallisen rahvaan joukosta. He voivat sitten alkaa harjoittaa ammattiaan ja rakentamaan uutta elämää. Jotkut heistä saatetaan aateloida myöhemmin.

Nyrkki ja hella

Naisen asema vaihteli hyvin paljon kulttuurista toiseen. Nyrkkisääntö voisi olla, että mitä lähemmäs 1400-lukua ja ritariromantiikkaa mennään, sitä holhotumpi nainen on; holhous kuitenkin vähenee neito-vaimo-leski -akselilla. Lisäksi on huomattava, että holhous ei tarkoittanut alistamista, vaan ilmeni samantapaisena kohteluna kuin nykyisin annettaisi murrosikäiselle lapselle. Holhooja oli naisen asioiden hoitaja, vartija ja suojelija, ei orjanomistaja. Holhoojana toimi lähin miespuolinen sukulainen (yleensä isä, aviomies tai veli).

Louhenkajon kuningaskunnassa sukupuolet ovat tasa-arvoisia; nainen voi allekirjoittaa sopimuksia, hoitaa omaisuuttaan miten haluaa ja harjoittaa ammattia vapaasti. Silti monet vanhoillisemmista maista tulevat katsovat karsaasti naista, joka yrittää ottaa miehen aseman.

Mikä uskonvapaus?

Jos valitset hahmollesi uskonnollisen vakaumuksen, kiinnitä huomiota hahmon kotiseudulla vallinneeseen uskonnolliseen tilanteeseen. Länsi-Eurooppa oli katolilainen, Bysantti ortodoksinen ja Arabia islamilainen, kuten myös osa Espanjasta. Lisäksi maailmaa kiersi epälukuinen määrä juutalaisia. Pakanoita esiintyi 1000 -luvun jälkeen vain Euroopan syrjäisimmissä kolkissa ja 1400 -luvulle siirryttäessä pienemmät uskontokunnat olivat käytännöllisesti katsoen kuolleet sukupuuttoon. Tavallisinta olisi päättää hahmon edustavan ko. alueen valtauskontoa, tai jättää sen uskonto kokonaan määrittämättä (käytännössä uskonnottomuus olisi ollut mahdotonta, mutta pukutapahtumahahmot edustavat kompromissia viihtyvyyden ja historiallisen todellisuuden välillä, joten uskonnollista kantaa ei tietenkään edellytetä).

Mahdotonta ei myöskään ole päättää, että hahmo edustaa jotakin vähemmistöryhmää, ja on paennut Louhenkajoon uskonnollisen vainon takia. Louhenkajossa uskonnollinen suvaitsevaisuus on suurempaa kuin muualla maailmassa; eri uskontokuntien edustajia ei vainota, sillä kuningas on sen kieltänyt. Käskyä enimmäkseen noudatetaan, mutta kaikki eivät silti katso suopeasti julkipakanoita: jotkut saattavat suhtautua pakanaan oman kristillisen maailmankatsomuksen mukaisesti - eli varsin nuivasti - ja kiivaimmat jopa kieltäytyä istumasta samaan pöytään pakanajumaluuksia palvovan kanssa ("Sehän voi vaikka tarttua!" -eräs Pyörrevirtalainen jumalattomuudesta).

Käytännössä uskonnonelävöitys toki hoidetaan peruskohteliaisuuden puitteissa, ja kaikkien juhlijoiden viihtyvyyttä huomioiden. Kuitenkin uskonnollisuus muodosti merkittävän osan keskiajan ihmisen elämästä, ja jotkut seuran jäsenet haluavat heijastella myös tätä puolta ajan elämästä.

Tapahtumissa ei järjestetä uskonnollisia seremonioita. Ketään, jäsentä tai vierasta, ei pakoteta vastoin tahtoaan vakaumuksensa vastaiseen uskonnonharjoitukseen. On kuitenkin huomioitava, että keskiaikaisen ihmisen elämässä uskonnolla oli suuri sija, ja siksi persoonaa luodessa on hyvä muistaa tämäkin puoli. Jos ateisteja tai pakanoita olikin, he eivät hyvästä syystä ilmoittaneet kantaansa julkisesti.

Monet seuran jäsenet katsovat suopeasti aikalaisen tavan mukailemista, ja voivat hyvinkin aikakauden hengen mukaan ivata pakanapersoonaa vääräuskoiseksi koiraksi (ja olla, aikakauden maailmankuvan mukaan, oikeassa). Mikäli mahdollista, tästä pyritään sopimaan etukäteen asianosaisten kanssa. Muista, että tällaisessa tilanteessa sinulle puhuu keskiaikahahmo, ei 2000-luvun ihminen. Tämä harrastaja saattaa olla oikeasti ateisti, jota kiinnostaa uskonnollisen ihmisen elämän elävöittäminen. Tarkoituksena ei ole pilata kenenkään juhlaa jotta muutama ihminen pääsisi loistamaan hurskaudellaan.

Nomen est omen

Tämän jälkeen voit valita nimen. Seuran kirjastosta ja kaupunginkirjastoista löytyy useita kirjoja, joista löytyy aikalaisia nimiä. Lisäksi internetissä on useita aihetta käsitteleviä sivustoja. Kaikki nettilähteet eivät ole luotettavia; seuraavassa on esitetty muutama tapa erottaa luotettavat epäluotettavista:

"Akateeminen totuus: kaikki, jossa on julkaisutietoja myöten mainitut lähteet ovat yhtä luotettavia kuin nuo lähteet. Näitä voi pitää "luotettavina" sikäli, että kirjoittajat nojaavat johonkin muuhun kuin omaan mielipiteeseensä ja "yleiseen tietoon".

Mitään sivua, artikkelia tai kirjaa ei pidä käyttää ainoana lähteenä; vähintäänkin kannattaa tarkistaa, että tieto tosiaan löytyy mainituista lähdeteoksista tai toisesta tekstistä. Jos ainoa lähde on viitteetön artikkeli, sen tieto ei ole luotettavaa ja se on varminta hylätä saman tien."

-Susi Vaasjoki

Valitse nimi, joka on todennäköisesti ollut käytössä lähellä persoonasi kotipaikkaa. Arabinimi muinaissuomalaisella ei ole kovinkaan uskottavaa. Sukunimet muodostettiin usein isän nimestä tai kotipaikkakunnan nimestä. Voit valita persoonasi isälle nimen ja muodostaa siitä sukunimen (Helena Eerikintytär), etsiä sukunimen joka on ollut käytössä ennen vuotta 1400 (Rosamunda von Lewenrodes) tai etsiä paikannimen joka on ollut käytössä tuona aikana ja muodostaa nimen siitä (Leonilla of Blackwater). Tämän lisäksi sukunimen virkaa on voinut toimittaa lisä- tai pilkkanimi (Sven Koukkuselkä, Heinrich Karvainen) tai ammatti (Schumacher).

On kohteliasta välttää nimiä, jotka ovat jo käytössä. Seuran nimirekisteriä ei ole vielä saatu toimimaan, joten on helpointa tiedustella sähköpostilistan kautta onko haluamasi nimi jo käytössä. Säännöt eivät kiellä ottamasta samaa nimeä kuin joku toinen, mutta loputon määrä kaimoja käy helposti hermoille. Seurassa on jo ainakin neljä Erik -nimistä miestä ja kolme susi -aiheista nimeä. Erilaisia Kaarina/Katariina -muunnelmia on niinikään enemmän kuin kukaan jaksaa muistaa. Selvyyden vuoksi on myös pyydetty, että ihmiset eivät käyttäisi keskiaikanimenään omaa kutsumanimeään, riippumatta siitä kuinka aikakautinen se on.

Suku

Seurasta löytyy muutama huonekunta. Näiden jäsenet eivät välttämättä ole oikeasti sukua toisilleen, mutta he ovat päättäneet, että heidän persoonansa ovat samaa veri- tai kasvattisukua. Et voi liittyä mihinkään huonekuntaan ellei sinua erikseen siihen kutsuta. Toisin kuin tosielämässä, keskiaikaharrastaja voi valita sukulaisensa. Jos haluaisit, että persoonasi olisi sukua jonkun toisen persoonalle, keskustelkaa siitä etukäteen. Varmistakaa, että sukulaisuussuhde on mahdollinen. Jos persoonienne välissä on liian monta vuosisataa tai kilometriä, sukulaisuus ei ole uskottavaa.

Lyhyesti

Valitse....

1. kotimaa
2. synnyinaika
3. ammatti ja asema
4. uskontokunta
5. nimi

Luettavaa

Elävä Keskiaika ry. - pukutapahtumasäännöt
http://www.panix.com/~mittle/names/
http://www.sca.org/heraldry/laurel/reaneyintro.html

Kirjoitti: Laura Savisalo (Linniue von Lewenrodes)
linniue[ät]suomi24.fi

Artikkeli on tarkistettu vuoden 2001 istuvalla hallituksella

Takaisin kirjastoon