FESTUKSEN SUUNNITTELU

  Nanna Tuovinen & Laura Sevä

 

KATTAUSTEN LUKUMÄÄRÄ JA TARJOTTAVAT RUOKALJIT

 

Ruokalajeja suunniteltaessa on tiedettävä kuinka paljon rahaa on käytettävänä per ruokailija, sekä juhlapaikan keittiön varustus eli kuinka monta uunia ja miten isoja patoja yms. on käytettävissä.   Eli jos juhlapaikalla on vain yksi uuni ei kannata festukselle tehdä monta uuniruokaa tai sitten ruuat on valmistettava etukäteen ja vain lämmitettävä paikanpäällä. Lisäksi on tiedettävä kasvissyöjien lukumäärä ja juhlijoiden ruoka-aine allergiat. Kokeile kaikki reseptit etukäteen, samalla voit miettiä miten monelle valmistamasi ruokalajista riittää, kirjoita määrä muistiin.

 

 

Esimerkiksi laskiaisjuhlasssa oli 3 kattausta ja 11 ruokalajia, rahaa käytössä oli 6 euroa per ruokailija

 

  • Ensimmäinen kattaus

kasviskeittoa ja leipää

 

  • Toinen kattaus
lohta, saksanpähkinäkastiketta, frumentry ja omenarusinapiirakat, kasvissyöjille linssimuhennosta

 

  • Kolmas kattaus
kanaa, valkosipulikastiketta, hunajalanttuja, leipäjuustoa ja hilloa, kasvissyöjille pinaattilettuja
 

 

 

VALMISTETTAVAN RUUAN MÄÄRÄ

 

 

Annoskokojen suunnittelu ja tarvittavan ruokamäärän laskeminen

 

Festuksen kokonaisruokamäärä yhtä ihmistä kohden on noin 400-500 gr.

 

Esimerkkinä laskiaisjuhla:

 

  • Ensimmäinen kattaus
kasviskeittoa 2dl (jos keitto on pääruoka esim. lounaalla pitää sitä varata 4-5dl per nenu)

              leipää 30gr (pieni sämpylä)

 

  • Toinen kattaus

lohta 50gr/ linssimuhennos 50gr

frumentry 50gr

saksanpähkinäkastike 0,2 dl reilu ruokalusikallinen (määrä riippuu tietysti kastikkeesta)

omenarusinapiirakat 50gr

 
  • Kolmas kattaus

kanaa 50gr/pinaattiletut 50gr

hunajalantut 50 gr

leipäjuustoa 50gr

(hilloa 0,2 dl)

(valkosipulikastike 0,2dl)

 

eli yhteensä 330gr + keitto 2dl (200gr)

 

Nyt siis tiedät miten paljon tarvitset valmista ruokaa per nenä. Seuraavaksi lasket kuinka paljon mitäkin ruokalajia tarvitset yhteensä kun ruokailijoita on esim. 50:

             

  • Ensimmäinen kattaus

              keittoa 2dl*50=10l

              leipää 30gr*50=1,5 kg tai siis 50 pikkusämpylää

 

  • Toinen kattaus

              lohta 50gr*50=2,5kg

              frumentry 50gr*50=2,5kg

jne…

 

 

Esikäsittely- ja kypsennyshävikki

 

Kuinka paljon sitten tarvitset ruokaa kaupasta tai tukusta, jotta saat valmista ruokaa tarvitsemasi määrän? Tätä varten sinun täytyy tietää valmistamiesi ruoka-ainesten esikäsittely- ja kypsennyshävikit.

 

Hävikin laskeminen

              hävikki = ostopaino-käyttöpaino

              ostopaino = raaka-aineen kokonaispaino ennen käsittelyä

              käyttöpaino = raaka-aineen paino esikäsittelyn jälkeen

 

Hävikkiprosentin laskeminen

              (hävikki * 100) / ostopaino = hävikki %

              samalla kaavalla voidaan laskea myös kypsennyshävikkiprosentti

 

 

Kasvisten ja hedelmien esikäsittelyhävikkejä

  

Kasvis tai hedelmä Hävikki % Kerroin*
Punajuuri 25 1,3
Porkkana 20 1,3
Lanttu 30 1,4
Valkokaali 20 1,3
Pavut (palot) 10 1,1
Sipuli 10 1,1
Appelsiini 30 1,4
Omena 25 1,3
Päärynä 20 1,3

* kerroin ilmaisee ostopainon ja käyttöpainon suhteen. Ostopainon saamiseksi selville on käyttöpaino kerrottava tällä luvulla.

 

 

Lihan, kalan ja kananmunien esikäsittely

 

  Poistettavat osat Hävikki % Kerroin
Naudanpaisti

Luu, suuret rasva-

ja sidekudoskertymät

35 1,5
Sian kinkku -”- 35 1,5
Hauki

Suomut, sisälmykset,

selkäruoto

50 2
Silakka Pää, sisälmykset, ruoto 35 1,5
Kananmunat Kuoret 11 1,1

Lihan ja kalan kypsennyshävikkejä

 

                            Menetelmä                      Hävikki %                       Kerroin

 

Naudan paisti               Kypsentäminen               15-30                    1,2 – 1,4

                            uunissa

Kuutioitu liha               Ruskistaminen               20                         1,3

Luuton liha                       Keittäminen tai               35                         1,5

                            hauduttaminen

Broileri                             Kypsentäminen,               60                         2,5

                            luiden ja nahan

                            poisto

Kala                      Kypsentäminen               20                         1,3

 

 

Ruuankypsennyksessä tapahtuva hävikki

 

                                          Keskimääräinen ruuankypsennyksen aikana tapahtuva

                                          hävikki puhdistettujen raaka-aineiden kokonaismäärästä %

 

Keitot                                               5-10

Hernekeitto                                                  10

Pataruuat                                                      15

Makkaravihannespata                                           15

 

Liharuuat kastikkeessa                                   20

Karjalanpaisti                                 25

Paisti                                                20

Uunikala                                                       20

 

 

Esimerkki 1.

 

Kuinka paljon lanttua täytyy kaupasta ostaa, jotta siitä riittää 50 ihmiselle 50gr:n annos?

 

Tarvittava määrä valmista kypsää lanttua on 2,5kg, lantun esikäsittelyhävikki on 30% eli tarvittavan lantun määrä on kerrottava 1,4 eli:

 

                            2,5kg * 1,4 = 3,5kg

 

Lisäksi otetaan huomioon kypsennyshävikki 10 %

 

                            3,5kg * 1,1 = 3,85kg

 

 

Esimerkki 2.

 

Kuinka paljon lohta pitää ostaa, että siitä riittää 50gr:n annos 25 ihmiselle?

 

Tarvittava määrä valmista kypsää kalaa on 1,25kg. Siihen lisätään ensin nahan, pään ja ruodon osuus eli 50% (kerroin 2), lisäksi tulee laskea mukaan kypsennyshävikki 20% (kerroin 1,3) eli:

 

              1,25kg *hävikki * kypsennyshävikki = ostopaino

 

              1,25kg * 2 * 1,3 =3,25kg

 

 

Reseptin muuttaminen suuremmaksi

 

Keittokirjojen reseptit on pääsääntöisesti tarkoitettu yhden ruokalajin ateriaksi eli annoskoko on suurempi kuin mitä monen ruokalajin illallisella. Lisäksi resepteihin on laskettu mukaan esikäsittely- ja valmistushävikit. Nämä kaksi asiaa tulee ottaa huomioon muutettaessa reseptiä suuremmaksi.

 

Tapa 1.

 

Jos sinulla on aikaa ja kärsivällisyyttä, voit valmistaa ruuan reseptin mukaan ja punnita sen, niin tiedät kuinka monelle siitä riittää, kun annoskoko on esim. 50gr.

 

Tapa 2.

 

Toinen vaihtoehto on laskea reseptin raaka-aineiden painoista kuinka paljon valmista ruokaa tulee ja arvioida siten kuinka monelle yhdestä satsista riittää.

 

Eli jos valmistat vaikka broileripataa johon menee 400gr broileria (valmiiksi puhdistetun raaka-aineen määrä, esim. broilerfile), 150gr sipulia (3 keskikokoista sipulia, esikäsittelyhävikki 10%, kerroin 1,1), 250gr porkkanaa (5 keskikokoista, esikäsittelyhävikki 20%, kerroin 1,3), kanalientä 5dl (n. 500gr). Koska raaka-aineisiin on jo laskettu mukaan esikäsittely ja kypsennyshävikki pitää ne vähentää raaka-aineiden määrästä, jotta saadaan valmiin ruuan käyttöpaino.

 

Siis:        broileri+(sipuli-esikäsittelyhävikki)+(porkkana-esikäsittelyhävikki)+liemi

 

              400gr + (150gr/1,1) + (250gr/1,3)+500gr= 1,23kg

 

Lisäksi pitää ottaa huomioon kypsennyshävikki (pataruokien osalta 15% eli kerroin 1,2)

 

              1,23kg/1,2= n 1kg

 

Jos broileripadan annoskoko on 100gr, riittää sitä siis kymmenelle iloiselle juhlijalle. 50 hengen festusta varten kerro raaka-aineiden määrä 5:llä, eli tarvitset kanapataa varten 2 kg kanaa, 750gr sipulia, 1,25 kg porkkanoita ja 2,5l kanalientä.

 

 

Budjetti

 

Kun olet päättänyt mitä ruokia valmistat ja miten paljon on aika tarkistaa riittävätkö rahat. Tee lista kaikista raaka-aineista joita tarvitset sekä kuinka paljon ne maksavat. Jos et tiedä tarkkaa summaa arvioi kuinka paljon ne maksavat. Tarkan summan saat selville menemällä kauppaan ja kirjaamalla raaka-aineiden hinnat ylös muistivihkoon. Jos olet ylittänyt budjetin pitää sinun miettiä ruokalistaa uudestaan. Yleisesti ottaen kannattaa festukselle valmistaa ensimmäiseen kattaukseen halvempaa ruokaa kuin viimeiseen. Ihmiset ovat yleensä kovin nälkäisiä ja ensimmäisen kattauksen ruokia meneekin enemmän kuin viimeisen kattauksen. Tämä kannattaa ottaa huomioon ruokamääriä laskettaessa. Eli ensimmäisellä kattauksella on hyvä tarjota esim. kasviskeittoa ja leipää tai piirakoita tai jotain muuta edullista, mutta täyttävää ruokaa.

 

Kun sitten olet valmis lähtemään kauppaan/tukkuun ota taskulaskin mukaan, jotta voit samalla kun kärryt täyttyvät seurata rahankulua. Näin ei tule ikäviä yllätyksiä kassalla, erityisesti jos olet vain arvioinut raaka-aineiden hinnat.

 

 

 

 

FESTUKSEN TOTEUTUS

 

 

Tee ruokia etukäteen

 

Jos käytössäsi on pakastin ja iltaisin ylimääräistä aikaa, tee mahdollisimman monta ruokalajia valmiiksi tai puolivalmiiksi jo etukäteen, joten ne kaipaavat ennen festusta vain lämmityksen ja lopullisen maustamisen. Esim. jos tarjoat juhlassa hunajalanttuja voit keittää ne jo etukäteen kotona ja lämmittää ja maustaa hunajalla ne vasta ennen tarjoilua.

 

 

Laadi aikataulu

 

Tee aikataulu johon kirjaat ylös kirjaat ylös kaikkien ruokien valmistusvaiheet ja niihin tarvittavat ajat sekä valmistustavat. Esim. seuraavanlainen taulukko em. laskiaisjuhlan ruokalistalle.

 

 

 

              esivalmistelut yms.                      hella 4 levyä                    uuni

 

11.00               omenarusinapiirakat                                  valkosipulit (20min)

12.00               lanttujen kuoriminen                                  piirakat (1h)

13.00      kalojen esikäsittely (2kpl)                                 kalat (1h)

13.30               saksanpähkinäkastike                                          

14.00               pinaattilettu taikina                     lettujen paistaminen                     

15.00               kanojen täyttäminen (4kpl)               linssimuhennos

15.30               kasviskeitto

16.00               valkosipulikastike                       keitto                    kanat (2h)

17.00                                  lantut, frumentry

18.00

 

Tee lista kiinnitettäväksi keittiön seinään, jossa on kattaukset ruokalajeineen.

 

  • Ensimmäinen kattaus
kasviskeittoa

leipää

 

  • Toinen kattaus

lohta

frumentry

saksanpähkinäkastike

omenarusinapiirakat

linssimuhennos

 

  • Kolmas kattaus

kanaa

hunajalantut

leipäjuustoa

hillo

valkosipulikastike

pinaattiletut

 

Kun ruokalaji on valmiina tarjoiluastiassa tarjoiltavaksi vedä viiva sen yli, niin muut keittiössä olijat tietävät myös, että kyseinen ruokalaji on valmis tarjottavaksi. Listasta voit myös varmistaa, että mikään ruokalaji ei unohdu esim. hellalle vaan löytää paikkansa oikeaan aikaan festuksella.

 

 

 

HYGIENIA

 

 

Suotuisissa olosuhteissa mikrobit lisääntyvät nopeasti. Tuhannesta bakteerisolusta voi kolmen tunnin aikana tulla viisi miljoonaa bakteerisolua, jos olosuhteet ovat hyvät. Lämpötila on tärkein tekijä, jolla mikrobien kasvunopeutta säädellään. Jos halutaan pitää ruuan mikrobipitoisuus mahdollisimman pienenä, vältetään vaaravyöhykelämpötilaa (+8 - +60 ºC). Siis kun tulet juhlapaikalle ruokien kanssa, laita kylmäsäilytystä kaipaavat ruuat heti jääkaappiin. Älä jätä niitä lämpenemään kasseihin edes muutamaksi tunniksi.

 

Kuumennuksen jälkeen on tuotteessa vain vähän mikrobeja. Ikäviä yllätyksiä saattaa sattua, jos ruoka ei kuumenekaan kauttaaltaan vaan jää joltain kohdin vaaravyöhykelämpötilaan. Pidä huoli, että kuumana tarjottavat ruuat pysyvät kuumina tarjoiluun asti. Jos olet valmistanut ruokia etukäteen lämmitä ne juuri ennen tarjoilua, pidä ne siihen asti kylmässä. Esim. jos valmistat festuksella tarjottavan keiton jo aamupäivällä, jäähdytä se ja laita kylmään odottamaan uudelleen lämmitystä. Älä jätä sitä keittiön pöydälle lämpimään koko päiväksi. Ruoka ei saa olla vaaravyöhykelämpötilassa enempää kuin neljä tuntia. Näin ollen jos festukselta ylijäänyttä ruokaa tarjotaan seuraavana aamuna, tulee se jäähdyttää heti festuksen jälkeen ja säilyttää kylmässä seuraavaan aamuun.

 

Ruokaan voi joutua mikrobeja myös kuumennuksen jälkeen. Hyväkään kuumennus ei tee paistetusta broilerista turvallista, jos se paloitellaan samalla laudalla tai samoilla työvälineillä, joilla raakoja broilereita on käsitelty. Multaisten juuresten käsittely pyritään tekemään mahdollisimman kaukana valmiista ruuista. Raaka liha ja kala käsitellään erossa muista tuotteista. Myös munan kuoret sisältävät usein haitallisia bakteereja, jotka on pidettävä loitolla herkästi pilaantuvista ruuista. Kypsän ruuan käsittelyä paljain käsin on vältettävä.

 

Muista huolehtia käsihygieniasta. Pese kädet kaikkien työvaiheiden välillä ja käytä kanan, lihan ja kalan käsittelyssä kumihanskoja. Pese em. aineiden käsittelyyn tarvitut välineet heti.

 

Keittiön pitää olla siisti koko ajan, siten ruuanvalmistus on hygieenisempää ja huomattavasti mukavampaa. Hommaa siis tiskaaja, jos et itse ehdi tiskaamaan. Hanki juhlaa varten uusi tiskiharja/harjoja. Monissa juhlapaikoissa tiskiharjat ovat todella kuvottavassa kunnossa.

 

Tiskirätti on ehdottomasti likaisin asia mitä keittiössä on. Jos haluat käyttää keittiössä rättiä, osta uudet rätit juhlaa varten. Älä käytä juhlapaikan rättejä, ne ovat poikkeuksetta nähneet parhaat päivänsä viime vuosituhannella. Hygieenisintä on käyttää talouspaperia keittiön siivouksessa.

 

 

Kasvisten hygieeninen käsittely:

 

Tuoreiden kasvisten mukana kulkeutuu keittiöön aina maasta peräisin olevia mikrobeja. Kasvisten esikäsittely on sen vuoksi suurkeittiössä aina erillinen. Kasvikset tulee huuhdella aina perkauksen jälkeen eikä pestyjä ja pesemättömiä kasviksia tule käsitellä samoilla työvälineillä puhdistamatta niitä välillä.

 

 

Kananmunien hygieeninen käsittely:

 

Kananmunan kuoret saattavat sisältää salmonella bakteereja. Siitä syystä ne on käsiteltävä niin, etteivät mahdolliset bakteerit pääse leviämään muihin ruoka-aineisiin. Kuoria ei lasketa työpöydälle vaan ne laitetaan välittömästi roskikseen.

 

 

Lihan hygieeninen käsittely:

 

Raakaa ja kypsää lihaa ei pidä käsitellä samoilla työvälineillä puhdistamatta niitä hyvin välillä. Raa'asta lihasta voi kypsään lihaan joutua ruokamyrkytyksen aiheuttavia pieneliöitä. Jos tällä tavoin saastunut liharuoka seisoo lämpimässä pitkään, pieneliöt lisääntyvät ja voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen.

Siipikarjan hygieeninen käsittely:

Siipikarjan suolistossa voi elää mm. salmonellabakteeri. Muista siis siipikarjan käsittelyssä seuraavat asiat

•  pakastetun linnun sulatusvaiheessa on varmistettava, että sulatusvettä ei pääse valumaan muihin ruokatavaroihin tai työympäristöön.
•  pakkaukset hävitetään heti
•  lihaa ei säilytetä huoneen lämmössä
•  raakaa lihaa ei päästetä kosketukseen muiden elintarvikkeiden kanssa
•  raa'an lihan käsittelyn aikana ei välillä tehdä muuta ruuanvalmistustyötä
•  työpinnat ja työvälineet puhdistetaan heti raa'an lihan käsittelyn jälkeen
•  kädet pestään välittömästi
•  lihan on oltava kypsää, lihaneste on tällöin väritöntä
•  kypsä liha ei saa joutua uudelleen kosketuksiin raa'an lihan kanssa eikä niiden puhdistamattomien työvälineiden tai –pintojen kanssa, joilla raaka liha on käsitelty.

 

 

Kalan hygieeninen käsittely:

 

Kala on rakenteensa ja koostumuksensa vuoksi helposti pilaantuva elintarvike. Kalan säilytyslämpötila ei saa laskea alle 0 asteen eikä ylittää 3 astetta. Vältä myös kalan tarpeetonta koskettelua käsillä. Jääkaapissa tuoretta kalaa ei tulisi säilyttää vuorokautta pidempään. Raaka kala käsitellään, kuten myös raaka liha, erillään muusta ruuanvalmistuksesta.

 

 

 

 

 

 

Oman kokemuksen lisäksi on artikkelissa käytetty lähdekirjallisuutena teosta:

 

Raija Lampi, Markku Luola, Hilkka Seppänen 1999: Elintarvikkeet ja ruuanvalmistus290s. WSOY.


Takaisin kirjastoon

tak_paas.jpg (2489 bytes)