Heraldisen tunnuksen suunnittelijan 10 käskyä

1.     Käytetään vain heraldisia värejä.
a. Varsinaiset värit: punainen, sininen, musta ja vihreä.
b. Metallit: kulta, joka on vaihtoehtoinen keltaisen kanssa ja hopea, joka on vaihtoehtoinen valkoisen kanssa.
c. Heraldiset turkikset: kärpän ja oravan nahat muunnelmineen.

2. Pyritään käyttämään vain kahta väriä, joista toinen on metalli.

3. Mikäli on olemassa perusteltu syy, käytetään kolmatta väriä, neljäs on jo huonoa heraldiikkaa.

4. Mikäli kolmatta väriä (tai yhtä väriä ja kahta metallia) käytetään, on noudatettava värisääntöä. Värisäännön mukaan ei väriä saa sijoittaa värin päälle eikä viereen eikä metallia metallin päälle, eikä viereen ellei kosketuskohta ole aivan lyhyt.

5. Kirjaimet, numerot tai tekstit eivät kuulu heraldiseen tunnukseen.

6. Kuvioiden tulee olla mahdollisimman suuria ja täytettävä niille varattu alue mahdollisimman tarkkaan.

7. Kuvioiden on periaatteessa oltava kaksiulotteisia - ainakin niin että ne voidaan tunnistaa pelkkinä väripintoinakin.

8. Kuvioissa ei luonnonmukaisuus ole tärkeää, mutta luonteenomaisuus on.

9. Heraldisen tunnuksen on oltava helposti mieleenjäävä, siihen ei saa ahtaa liikaa symboleja, vain ehdottomasti olennaisin - ihanne on yksi ainoa kuvio.

10. Kuvioiden on oltava sellaisia, niinkuin koko tunnuksenkin, että ne voidaan selityksensä (blazon) mukaan mallia näkemättä uudelleen piirtää. Tämä vie myös siihen, että kuvion on oltava lajinsa yleispätevä edustaja. Voimme sanoa, että kuvion täytyy olla sellainen, jolla ei ole erisnimeä.