1.0 Kuningasparin valta ja valinta
Kuningaskunnan hallitsijoiden valtakausi on kaksi vuotta, ja se vaihtuu keväällä, kevänpäiväntasauksen tienoilla, jolloin pidetään kruunajaiset. Syyspäiväntasauksen tienoilla hallitsijaparille valitaan seuraajat, jotka voivat olla tutustumassa virkaansa, ja mukana kuningasparin päätöksenteoissa omiin kruunajaisiinsa asti jos näin tahtovat.
Lisäselitys: Ei-vallassa oleva pari ei keskiaikatapahtumissa näkyvästi osallistu päätöksentekoon, vaan kuningaspari määrää mitä tahtoo. Kuitenkin kaikki erittäin tärkeät (esimerkiksi valtakunnan hierarkiaan liittyvät keskiaikaiset) päätökset on salassa tehtävä niin että kumpikin (sekä vallassa oleva että valtaan tuleva) pari yhteisesti on sitä mieltä - sekä tietenkin valtaneuvosto. Ei-vallassa oleva pari kuitenkin pysytelköön mielummin kuunteluoppilaana kuin hallitsijoiden asioihin turhaan puuttujana.
Kuningaskunnan lait, tärkeät päätökset sekä merkittävät arvojenannot tekee vallassa oleva kuningaspari ja valtaneuvosto yhdessä. Vain kuningaspari voi nimetä Herttuoita/herttuattaria, ja käskynhaltijoita. Vain kuningaspari voi perustaa nk. suurkiltoja ja nimetä niihin jäseniä (kuunnellen toki muiden suosituksia). Vain kuningasparilla on oikeus nimetä edellä mainittujen korkeampien rälssisarvojen lisäksi alempia arvoja (knaappeja/knaappitilallisia, tai sätereitä/säteritilallisia), tai tehdä lautamiehiä (seuraavan jakeen täyttyessä). He myös voivat myöntää muita valtakunnan prenikoita haluamilleen, myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liityviä) haluamilleen henkilöille. Heillä on oikeus säätää valtakunnanlakeja, jotka ovat voimassa heidän hallintokautensa ajan. Velvollisuutena heillä on valtakautensa aikana pitää hoveja hovitapahtumissa. Hallitsijan/hallitsijoiden valtakausien määrää ei ole rajoitettu.
1.1 Valtaneuvosto
Kuningasparin toimintaa valvoo valtaneuvosto. Valtaneuvoston vaalit pidetään syksyllä ja siihen kuuluu maksimissaan kuuden kylän edustajaa, sekä kaksi hallituksen nimittämää edustajaa (jotka ovat yleensä hallituksen jäseniä).(Jos edustajia on useammasta kylästä tarjolla, kuin kuudesta, arvotaan valtaneuvostoon pääsijät) Edustajan tulee olla arvoltaan vähintään lautamies. Jokaisella kylän sekä hallituksen edustajalla on yksi ääni, samoin kuningasparilla on yksi, yhteinen ääni (yhteensä maksimissaan 13 ääntä). Kuningasparilla on siis läsnäolo- ja äänioikeus valtaneuvoston kokouksissa. Neuvosto valitsee keskuudestaan kirjurin ja tiedottajan, jotka voivat myös olla yksi ja sama henkilö, sekä hallituksen yhteistyöhenkilön (eli mielellään molempiin kuuluva henkilö, joka tiedottaa tarpeen vaatiessa kumpaankin suuntaan. Loogisesti tässä virassa on jompikumpi hallituksen nimittämistä edustajista). Valtaneuvosto konsultoi (verhojen takana) kuningasparia päätöksenteossa ja se on kutsuttava koolle kun nk. tärkeitä päätöksiä aiotaan tehdä (esimerkiksi jollekin aiotaan antaa merkittävä arvo tai muu prenikka, tai kuningaskunnan keskiaikaisia lakeja aiotaan muuttaa, tai uusi arvomerkki aiotaan luoda, tai uusi ritarikunta aiotaan perustaa, tai Suurkilta aiotaan perustaa yms).
Valtaneuvosto voi myös tarpeen vaatiessa erottaa kuninkaan. Aiheesta järjestetään mielellään kokous, mutta äänestys voidaan hoitaa myös sähköpostitse. Valtaneuvostosta tarvitaan 2/3 osaa (8 ääntä täydestä valtaneuvostosta ilman hallitsijoita) kuninkaan erottamiseen. Erottamista varten kerätään adressi, joka keräämisen alkamisesta tiedotetaan seuran hallitukselle. Adressi voidaan kerätä sähköpostitse. Vähintään 2/3 valtaneuvoston jäsenen (tai 8 täydestä valtaneuvostosta ilman hallitsijoita) allekirjoitusta sisältävä adressi luovutetaan hallitukselle. Hallitus tai hallituksen puheenjohtaja antaa asian tiedoksi kuninkaalle.
Valtaneuvoston toinen funktio on tehdä yhteistyötä hallituksen kanssa ja tehdä yleiskokoukselle ehdotuksia ja esityksiä koskien seuran aikakautisuuteen liittyviä sääntöjä, näin kehittäen seuran autenttisuutta keskiajan elävöityksen suhteen, sekä kehittäen aikakautisen puolen byrokratiaa.
Valtaneuvostolla ei ole erillistä tunnusmerkkiä, eikä valtaneuvostoon kuuluminen nosta ketään rälssissä ylemmäksi.
Kuningaskunnan hallitsijoiden valtakausi on kaksi vuotta, ja se vaihtuu keväällä, kevänpäiväntasauksen tienoilla, jolloin pidetään kruunajaiset. Syyspäiväntasauksen tienoilla hallitsijaparille valitaan seuraajat, jotka voivat olla tutustumassa virkaansa, ja mukana kuningasparin päätöksenteoissa omiin kruunajaisiinsa asti jos näin tahtovat.
Lisäselitys: Ei-vallassa oleva pari ei keskiaikatapahtumissa näkyvästi osallistu päätöksentekoon, vaan kuningaspari määrää mitä tahtoo. Kuitenkin kaikki erittäin tärkeät (esimerkiksi valtakunnan hierarkiaan liittyvät keskiaikaiset) päätökset on salassa tehtävä niin että kumpikin (sekä vallassa oleva että valtaan tuleva) pari yhteisesti on sitä mieltä - sekä tietenkin valtaneuvosto. Ei-vallassa oleva pari kuitenkin pysytelköön mielummin kuunteluoppilaana kuin hallitsijoiden asioihin turhaan puuttujana.
Kuningaskunnan lait, tärkeät päätökset sekä merkittävät arvojenannot tekee vallassa oleva kuningaspari ja valtaneuvosto yhdessä. Vain kuningaspari voi nimetä Herttuoita/herttuattaria, ja käskynhaltijoita. Vain kuningaspari voi perustaa nk. suurkiltoja ja nimetä niihin jäseniä (kuunnellen toki muiden suosituksia). Vain kuningasparilla on oikeus nimetä edellä mainittujen korkeampien rälssisarvojen lisäksi alempia arvoja (knaappeja/knaappitilallisia, tai sätereitä/säteritilallisia), tai tehdä lautamiehiä (seuraavan jakeen täyttyessä). He myös voivat myöntää muita valtakunnan prenikoita haluamilleen, myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liityviä) haluamilleen henkilöille. Heillä on oikeus säätää valtakunnanlakeja, jotka ovat voimassa heidän hallintokautensa ajan. Velvollisuutena heillä on valtakautensa aikana pitää hoveja hovitapahtumissa. Hallitsijan/hallitsijoiden valtakausien määrää ei ole rajoitettu.
1.1 Valtaneuvosto
Kuningasparin toimintaa valvoo valtaneuvosto. Valtaneuvoston vaalit pidetään syksyllä ja siihen kuuluu maksimissaan kuuden kylän edustajaa, sekä kaksi hallituksen nimittämää edustajaa (jotka ovat yleensä hallituksen jäseniä).(Jos edustajia on useammasta kylästä tarjolla, kuin kuudesta, arvotaan valtaneuvostoon pääsijät) Edustajan tulee olla arvoltaan vähintään lautamies. Jokaisella kylän sekä hallituksen edustajalla on yksi ääni, samoin kuningasparilla on yksi, yhteinen ääni (yhteensä maksimissaan 13 ääntä). Kuningasparilla on siis läsnäolo- ja äänioikeus valtaneuvoston kokouksissa. Neuvosto valitsee keskuudestaan kirjurin ja tiedottajan, jotka voivat myös olla yksi ja sama henkilö, sekä hallituksen yhteistyöhenkilön (eli mielellään molempiin kuuluva henkilö, joka tiedottaa tarpeen vaatiessa kumpaankin suuntaan. Loogisesti tässä virassa on jompikumpi hallituksen nimittämistä edustajista). Valtaneuvosto konsultoi (verhojen takana) kuningasparia päätöksenteossa ja se on kutsuttava koolle kun nk. tärkeitä päätöksiä aiotaan tehdä (esimerkiksi jollekin aiotaan antaa merkittävä arvo tai muu prenikka, tai kuningaskunnan keskiaikaisia lakeja aiotaan muuttaa, tai uusi arvomerkki aiotaan luoda, tai uusi ritarikunta aiotaan perustaa, tai Suurkilta aiotaan perustaa yms).
Valtaneuvosto voi myös tarpeen vaatiessa erottaa kuninkaan. Aiheesta järjestetään mielellään kokous, mutta äänestys voidaan hoitaa myös sähköpostitse. Valtaneuvostosta tarvitaan 2/3 osaa (8 ääntä täydestä valtaneuvostosta ilman hallitsijoita) kuninkaan erottamiseen. Erottamista varten kerätään adressi, joka keräämisen alkamisesta tiedotetaan seuran hallitukselle. Adressi voidaan kerätä sähköpostitse. Vähintään 2/3 valtaneuvoston jäsenen (tai 8 täydestä valtaneuvostosta ilman hallitsijoita) allekirjoitusta sisältävä adressi luovutetaan hallitukselle. Hallitus tai hallituksen puheenjohtaja antaa asian tiedoksi kuninkaalle.
Valtaneuvoston toinen funktio on tehdä yhteistyötä hallituksen kanssa ja tehdä yleiskokoukselle ehdotuksia ja esityksiä koskien seuran aikakautisuuteen liittyviä sääntöjä, näin kehittäen seuran autenttisuutta keskiajan elävöityksen suhteen, sekä kehittäen aikakautisen puolen byrokratiaa.
Valtaneuvostolla ei ole erillistä tunnusmerkkiä, eikä valtaneuvostoon kuuluminen nosta ketään rälssissä ylemmäksi.
(Eli entinen paronikunta. Termi voi vielä muuttua ja vaatii aika paljon työtä). Kreivikunnan alaisuuteen kuuluu se alue, minkä kuningas nimeämälleen käskynhaltijalle haluaa läänittää.
Kreivikuntaa hallitsee käskynhaltija. Hänellä on siellä oikeus tehdä
mitä tahansa kuningas antaa hänen tehtäväkseen, mutta ei mitään muuta.
3.0 Kylät, kaupungit ja pitäjät
Pitäjä on kahden tai usemman eri alueen muodostama yhdistymä, jossa on vähintään 20 jäsentä. (Ilman kaavan soveltamista) Kun alueet yhdistyvät pitäjäksi, kylät tai kaupungit eivät häviä sieltä alta.
Pitäjällä on vouti, joka on yksin virassaan (ei parina). Virkailija voi olla mies tai nainen, nimike ei muutu myöskään sukupuolen mukaan. Velvollisuutena voudeilla on virkakautensa aikana pitää ainakin yhdet käräjät. Käräjillä voudit voivat kuningasparin pyynnöstä, heidän luvallaan, suorittaa arvonnostoja, jotka kuningaspari on valtaneuvoston kanssa päättänyt myöntää.
Voudit voivat myös myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liityviä) haluamilleen henkilöille. Heillä on oikeus säätää kaupungin tai pitäjän lakeja, jotka ovat voimassa heidän virkakautensa ajan.
Voudilla on myös oikeus liittää pitäjänsä alaisuuteen uusia alueita, mikäli kyseinen alue niin tahtoo.
Voudit valitaan syksyllä ja astuvat virkaansa syyspäivän tasauksen aikoihin. Voudin valinta virkaansa tapahtuu aina alueellisella äänestyksellä. Heivän valtakautensa on yksi vuosi, eikä kausia ole rajoitettu.
Kuningaspari voi erottaa kylänvanhimman, Pormestarin, tai Voudin, esimerkiksi lautamiesten tai rälssiläisten suosituksesta. Tällöin päätöksen taustalla on myös seuran hallitus. (Tämä toteutuu siten, että valtaneuvostossa on yksi tai useampi hallituksen edustaja)
Aikakautisen
puolen kylät ja kaupungit ovat sidottuja todellisiin alueisiin, mutta
vain epäaikautisesti. (Eli esim. Otavalan kylä on Tampereen alue, mutta
ei esitä keskiaikaista versiota Tampereesta.) Kylään tai
kaupunkiin voi kuulua, vaikka ei asuisikaan oikeassa elämässään
alueella, kunhan kokee että voi osallistua aktiivisesti alueen
toimintaan. Vain alueiden yhteyshenkilöiden on asuttava alueillaan.
Kuningaskunnan ja sen kylien ja kaupunkien asukasmäärään sovelletaan kaavaa:
Rahvas, tavallinen kansalainen x 5
Lautamies, kylänvanhin/pormestari/vouti x 10
Knaappi x 20
Säteri x 50
Herttua/kunigas/kuningatar x 100
(Censukset voidaan tehdä vaikka ilmoittamalla kaikkien arvojen osalta oikeat luvut,(paitsi rahvaan) ja loppusummaksi laitetaan kaavaa käyttämällä saatu luku. Eli kaavan avulla luodut täytekansalaiset ovat aina rahvasta.)
Samalla todellisella alueella ei saa olla aikakautisella puollella useita seuran kyliä tai kaupunkeja. Jos näitä kuitenkin vahingossa syntyy, ne yhdistetään niin, että vanhimman nimi jää.
3.1 Kylät
Kylään kuuluu vähintään yksi jäsen. Maksimijäsenmäärää ei ole, kylä voi olla vaikka 20:n jäsenen kylä. (Ilman kaavan soveltamista) Kylä ei häviä mihinkään vaikka se kuuluisi Pitäjään tai kreivikuntaan. Kylä-nimitys vaihtuu ainoastaan siinä tapauksessa kun alueesta nousee kaupunki. (Seuran jäsenet voivat halutessaan määritellä persooniensa asuinalueen esimerkiksi seuraavasti: Pihka Ruskan kylästä, Narvalan pitäjästä, Pyörrevirran kreivikunnasta, Louhenkajon maasta.)
Kylällä on Kylänvanhin, joka on yksin virassaan (ei parina). Tämä virkailija voi olla arvoltaan mikä vain, nimike ei muutu myöskään sukupuolen mukaan. Mikäli alueen kylä on seuran alayhdistys, olisi kätevää, jos sen puheenjohtaja olisi myös kylän kylänvanhin(tai pormestari jos kyseessä on kaupunki). Alayhdistysten vuosikokoukset suositellaankin asettamaan joka vuosi kevääseen niin, että ry:n puheenjohtaja saadaan valittua hyvissä ajoin ennen virkaanastumista (esimerkiksi yksi kuukausi ennen).
Kylänvahimmat valitaan keväällä, virkaanastujaiset pidetään kevätpäivän tasauksen aikoihin. Ala-ry:n ollessa kyseessä valitseminen voi tapahtua alueen ry:n vuosikokouksessa (puheenjohtajan valinta). Mikäli alueella ei ole ry:tä, valitseminen tapahtuu muussa alueen tapaamisessa, esimerkiksi kyläkokouksessa. Kylänvanhimman virkakausi on yksi vuosi, eli hänet valitaan vuosittain virkaansa. Maksimi virka-aikaa ei kuitenkaan ole, eli sama henkilö voidaan valita kylänvanhimmaksi vaikka kymmenen kertaa peräkkäin - mikäli hän itse haluaa virassaan toimia ja alueen asukit äänestävät hänet paikallensa. Tämä siksi että jos alue on pieni, on tärkeää että alueen yhteyshenkilönä on aktiivinen ja osaava jäsen.
Kylänvanhimman velvollisuutena on toimia alueensa yhteyshenkilönä, tai varmistaa, että tällainen on. Yhteyshenkilönä toimijan on kyettävä vastaamaan sähköposteihin ja muihin alueen uusien kiinnostuneiden kyselyihin. Jos hän ei itse tiedä vastausta kysymyksiin, tietää hän kenelle lähettää kysymyksen eteenpäin. Kylänvanhimman vastuulla on kylänsä vuosittainen census eli väestönlaskenta. Kylään kuuluvat lautamiehet toimivat kylänvanhimman neuvonantajina.
Arvomerkki: Ei ole
3.2 Kaupungit
Kaupunki on kylästä kasvanut kaupunki, jossa on vähintään 20 jäsentä (Ilman kaavan soveltamista).
Kaupungilla on Pormestari, joka on yksin virassaan (ei parina). Virkailija voi olla mies tai nainen, nimike ei muutu sukupuolen mukaan. Kaupungin kokoinen alue on toivottavasti oma paikallinen ry. Pormestari olisi hyvä olla kyseisen alueen ry:n puheenjohtaja. Jos alueella ei ole ry:tä, Pormestari valitaan vapaasti.
Pormestarilla on samat oikeudet ja kuin kylänvanhimmillakin. Pormestarit voivat kuitenkin myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liityviä) haluamilleen henkilöille. Heillä on oikeus säätää kaupungin lakeja, jotka ovat voimassa heidän virkakautensa ajan. Jos kauounki ei kuulu pitäjään, jossa on vouti, on pormestarin velvollisuutena virkakautensa aikana pitää mielellään ainakin yhdet käräjät. Pormestarin vastuulla on kaupunkinsa vuosittainen census eli väestönlaskenta. Kaupunkiin kuuluvat lautamiehet toimivat pormestarin neuvonantajina.
Pormestari valitaan vuosittain keväällä ja astuu virkaansa kevätpäiväntasauksen aikoihin. Pormestarin valinta virkaansa tapahtuu alueellisella äänestyksellä (paitsi jos pormestari on alueensa ry:n puheenjohtaja. Alueiden ry:iden vuosikokoukset suositellaankin asettamaan joka vuosi kevääseen niin, että ry:n puheenjohtaja saadaan valittua hyvissä ajoin ennen virkaanastumista (esimerkiks yksi kuukausi ennen). Pormestarin virkakausi on 1 vuosi, kausien määrää ei rajoiteta.
Arvomerkki: Ei ole
3.3 PitäjätKuningaskunnan ja sen kylien ja kaupunkien asukasmäärään sovelletaan kaavaa:
Rahvas, tavallinen kansalainen x 5
Lautamies, kylänvanhin/pormestari/vouti x 10
Knaappi x 20
Säteri x 50
Herttua/kunigas/kuningatar x 100
(Censukset voidaan tehdä vaikka ilmoittamalla kaikkien arvojen osalta oikeat luvut,(paitsi rahvaan) ja loppusummaksi laitetaan kaavaa käyttämällä saatu luku. Eli kaavan avulla luodut täytekansalaiset ovat aina rahvasta.)
Samalla todellisella alueella ei saa olla aikakautisella puollella useita seuran kyliä tai kaupunkeja. Jos näitä kuitenkin vahingossa syntyy, ne yhdistetään niin, että vanhimman nimi jää.
3.1 Kylät
Kylään kuuluu vähintään yksi jäsen. Maksimijäsenmäärää ei ole, kylä voi olla vaikka 20:n jäsenen kylä. (Ilman kaavan soveltamista) Kylä ei häviä mihinkään vaikka se kuuluisi Pitäjään tai kreivikuntaan. Kylä-nimitys vaihtuu ainoastaan siinä tapauksessa kun alueesta nousee kaupunki. (Seuran jäsenet voivat halutessaan määritellä persooniensa asuinalueen esimerkiksi seuraavasti: Pihka Ruskan kylästä, Narvalan pitäjästä, Pyörrevirran kreivikunnasta, Louhenkajon maasta.)
Kylällä on Kylänvanhin, joka on yksin virassaan (ei parina). Tämä virkailija voi olla arvoltaan mikä vain, nimike ei muutu myöskään sukupuolen mukaan. Mikäli alueen kylä on seuran alayhdistys, olisi kätevää, jos sen puheenjohtaja olisi myös kylän kylänvanhin(tai pormestari jos kyseessä on kaupunki). Alayhdistysten vuosikokoukset suositellaankin asettamaan joka vuosi kevääseen niin, että ry:n puheenjohtaja saadaan valittua hyvissä ajoin ennen virkaanastumista (esimerkiksi yksi kuukausi ennen).
Kylänvahimmat valitaan keväällä, virkaanastujaiset pidetään kevätpäivän tasauksen aikoihin. Ala-ry:n ollessa kyseessä valitseminen voi tapahtua alueen ry:n vuosikokouksessa (puheenjohtajan valinta). Mikäli alueella ei ole ry:tä, valitseminen tapahtuu muussa alueen tapaamisessa, esimerkiksi kyläkokouksessa. Kylänvanhimman virkakausi on yksi vuosi, eli hänet valitaan vuosittain virkaansa. Maksimi virka-aikaa ei kuitenkaan ole, eli sama henkilö voidaan valita kylänvanhimmaksi vaikka kymmenen kertaa peräkkäin - mikäli hän itse haluaa virassaan toimia ja alueen asukit äänestävät hänet paikallensa. Tämä siksi että jos alue on pieni, on tärkeää että alueen yhteyshenkilönä on aktiivinen ja osaava jäsen.
Kylänvanhimman velvollisuutena on toimia alueensa yhteyshenkilönä, tai varmistaa, että tällainen on. Yhteyshenkilönä toimijan on kyettävä vastaamaan sähköposteihin ja muihin alueen uusien kiinnostuneiden kyselyihin. Jos hän ei itse tiedä vastausta kysymyksiin, tietää hän kenelle lähettää kysymyksen eteenpäin. Kylänvanhimman vastuulla on kylänsä vuosittainen census eli väestönlaskenta. Kylään kuuluvat lautamiehet toimivat kylänvanhimman neuvonantajina.
Arvomerkki: Ei ole
3.2 Kaupungit
Kaupunki on kylästä kasvanut kaupunki, jossa on vähintään 20 jäsentä (Ilman kaavan soveltamista).
Kaupungilla on Pormestari, joka on yksin virassaan (ei parina). Virkailija voi olla mies tai nainen, nimike ei muutu sukupuolen mukaan. Kaupungin kokoinen alue on toivottavasti oma paikallinen ry. Pormestari olisi hyvä olla kyseisen alueen ry:n puheenjohtaja. Jos alueella ei ole ry:tä, Pormestari valitaan vapaasti.
Pormestarilla on samat oikeudet ja kuin kylänvanhimmillakin. Pormestarit voivat kuitenkin myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liityviä) haluamilleen henkilöille. Heillä on oikeus säätää kaupungin lakeja, jotka ovat voimassa heidän virkakautensa ajan. Jos kauounki ei kuulu pitäjään, jossa on vouti, on pormestarin velvollisuutena virkakautensa aikana pitää mielellään ainakin yhdet käräjät. Pormestarin vastuulla on kaupunkinsa vuosittainen census eli väestönlaskenta. Kaupunkiin kuuluvat lautamiehet toimivat pormestarin neuvonantajina.
Pormestari valitaan vuosittain keväällä ja astuu virkaansa kevätpäiväntasauksen aikoihin. Pormestarin valinta virkaansa tapahtuu alueellisella äänestyksellä (paitsi jos pormestari on alueensa ry:n puheenjohtaja. Alueiden ry:iden vuosikokoukset suositellaankin asettamaan joka vuosi kevääseen niin, että ry:n puheenjohtaja saadaan valittua hyvissä ajoin ennen virkaanastumista (esimerkiks yksi kuukausi ennen). Pormestarin virkakausi on 1 vuosi, kausien määrää ei rajoiteta.
Arvomerkki: Ei ole
Pitäjä on kahden tai usemman eri alueen muodostama yhdistymä, jossa on vähintään 20 jäsentä. (Ilman kaavan soveltamista) Kun alueet yhdistyvät pitäjäksi, kylät tai kaupungit eivät häviä sieltä alta.
Pitäjällä on vouti, joka on yksin virassaan (ei parina). Virkailija voi olla mies tai nainen, nimike ei muutu myöskään sukupuolen mukaan. Velvollisuutena voudeilla on virkakautensa aikana pitää ainakin yhdet käräjät. Käräjillä voudit voivat kuningasparin pyynnöstä, heidän luvallaan, suorittaa arvonnostoja, jotka kuningaspari on valtaneuvoston kanssa päättänyt myöntää.
Voudit voivat myös myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liityviä) haluamilleen henkilöille. Heillä on oikeus säätää kaupungin tai pitäjän lakeja, jotka ovat voimassa heidän virkakautensa ajan.
Voudilla on myös oikeus liittää pitäjänsä alaisuuteen uusia alueita, mikäli kyseinen alue niin tahtoo.
Voudit valitaan syksyllä ja astuvat virkaansa syyspäivän tasauksen aikoihin. Voudin valinta virkaansa tapahtuu aina alueellisella äänestyksellä. Heivän valtakautensa on yksi vuosi, eikä kausia ole rajoitettu.
Kuningaspari voi erottaa kylänvanhimman, Pormestarin, tai Voudin, esimerkiksi lautamiesten tai rälssiläisten suosituksesta. Tällöin päätöksen taustalla on myös seuran hallitus. (Tämä toteutuu siten, että valtaneuvostossa on yksi tai useampi hallituksen edustaja)
Rahvaaseen
kuuluvat kaikki, jotka eivät seurassa ole saaneet arvoja tai eivät ole
jossain virassa. Kansan keskinäinen arvojärjestys on jokaisen omassa
päätäntävallassa; "onko tuo kauppiasnainen kenties rikkaampi kuin
maaorja, suhtautuisinko tuohon jalosukuiseen rälssittömään naiseen
suuremmalla kunnioituksella kuin vieressäni istuvaan maansa
menettäneeseen juoppoon kruunupäähän...?"
Lautamieheys on arvo joka annetaan palkkioksi. Heidät on todettu ansioituneiksi, tiedonhaluisiksi ja tietämystään mielellään jakaviksi henkilöiksi. He ovat arvojärjestyksessä yhden korkeammalla kuin tavallinen kansalainen.
Lautamiesten tehtävänä on opastaa uusia jäseniä mahdollisuuksiensa mukaan. He toimivat myös kylissä neuvonantajina. Lautamies pyrkii toimimaan esimerkkinä, esimerkiksi pukutapahtumissa erinomaisen keskiaikaisella käytöksellä. He ovat myös aktiivisia seuran toiminnassa, esimerkiksi järjestelemällä seuran asioita, juhlia tai muuta toimintaa. Lautamiehet ovat saman arvoisia riippumatta missä heidät on lautamieheksi nostettu. Eli jos eri (Louhenkajon maassa olevat) paronikunnat tekevät lautamiehiä (tai rälssiläisiä), ovat he keskenään saman arvoisia Louhenkajon rälssissä eli arvojärjestyksessä. Louhenkajon Paronikunta X:n lautamies on siis saman arvoinen kuin Louhenkajon Paronikunta Y:n lautamies.
Rälssiin nosto eli knaapin/knaappitilallisen arvo myönnetään jatkuneesta työstä seuran hyväksi henkilöille, jotka on jo nostettu lautamiehiksi. Rälssiin jo nostettu voidaan kiitettävän toiminnan jatkuessa nostaa rälssissä vielä ylemmäs, eli hänelle voidaan antaa säterin/säteritilallisen arvo. (Knaappi ja säteri ovat rälssiin noston ansaitsemiseksi varustettuja jalka- ja ratsumiehiä, kun taas knaappi- ja säteritilallinen ovat sen varustamisen suorittaneet henkilöt siinä tapauksessa, että nämä ovat eri henkilöitä. Eli jos elävöittäjäm persoonaan sopii paremmin ratsumiehenä oleminen, kuin äveriäänä tilallisena oleminen, hän kutsunee itseään mieluummin säteriksi, kuin säteritilalliseksi)
Rälssissä edetään porras kerrallaan eikä esimerkiksi lautamiehestä voi tehdä suoraan säteriä. Valtaneuvosto ehdottaa kuninkaalle lautamiehet ja knaapit/knaappitilalliset keskinäisen äänestyksen jälkeen. Rälssissä nosto tehdään seuraavassa hovissa. Kuninkaalla on veto-oikeus eikä hänellä ole velvollisuutta nostaa ketään rälssissä oman hallintokautensa aikana.
Ylimpiin eli säterin ja herttuan arvoihin voidaan nimittää korkeintaan yksi henkilö per arvo kuninkaan valtakautta kohden. Kuningas esittää herttuaa/säteriä valtaneuvoston jäsenille mieluiten kirjallisesti. Esityksen hyväksymiseen tarvitaan 2/3 äänienemmistö, jolloin kuninkaalla ei ole äänioikeutta (hänhän on ehdottaja). Jos esitettävänä on valtaneuvoston jäsen, hänen mielipidettään ei kysytä.
Arvomerkki: Rälssiläisen (eli kaikkien lautamiestä ylempien) arvomerkkinä on metallipanta päässä (otsalla, pään ympärillä). Aatelisvanteen leveys ts. korkeus ei saa ylittää 1,5 cm jotta sitä ei sekoiteta kruunuun. Aatelisvanne on yhdestä kappaleesta valmistettu, eli ei sisällä niveliä, ei ole ketju, eikä sisällä helmi- tai jalokiviupotuksia, mutta saa sisältää kaiverruksia ja reikiä/leikkauksia ja saa olla mitä tahansa aikakautista metallia, jos sitä voitiin aikakautisesti muokata. (Tämä kuvaus muuttuu, kun uusia dokumentaatioita löydetään)
Arvot ylimmästä alimpaan:
4.1 Kuningas
Maata hallitsee kuningas, tai kuningatar tai kuningaspari. Kuningastason hallitsijaksi pyritään joko yksin, tai parina. Mikäli esimerkiksi kuningas on pyrkinyt yksin virkaansa ja valittu siihen, ja hän löytää kesken kauden itsellensä kumppanin, käsitellään kumppania kuninkaan kihlattuna tai prinsessapuolisona, ei kuningattarena. Jos hallitsija on valittu hallitsijaksi yksin ja hän avioituu tai alkaa seurustella hallituskautensa tänä aikana, hän voi antaa puolisolleen vapaasti herttuan tai herttuattaren arvon, joka on korkein pääri hallitsijan jälkeen. Herttualla tai herttuattarella ei kuitenkaan ole hallinnollista valtaa. Arvon menettää, kun kuningas/kuningatar astuu alas.
Arvomerkki:
- Lupa kantaa kruunua.
- lupa kantaa purppuraista kärpännahkalla koristeltua viittaa. Tämä yhdistelmä on kielletty kaikilta muilta.
4.2 Herttuat (engl. Duke, ruots. Hertig)
ovat maan ylintä kermaa. Herttua on ylin arvo minkä voit Louhenkajossa ansaita, ja heitä ylempänä on ainoastaan kuningaspari.
Arvomerkki:
- oikeus käyttää kruunua
- oikeus käyttää kärpännahkaa vaatteissa tai vyöllä (nk. ylellisyyslaki)
- oikeus käyttää aatelisvannetta.
4.3 Käskynhaltijat
Valtaneuvosto voi nimetä kuninkaan suosituksesta tämän hallintokaudellaan kolme käskynhaltijaa. sen jälkeen, kun kuningas on ollut vuoden vallassa. Nimeämiset tapahtuvat samassa juhlassa, jossa kuningas on kruunattu. Käskynhaltijoiden kausi on 2 vuotta. Käskynhaltija siis on vallassa myös seuraavan kuninkaan kaudella. Mikäli käskynhaltijasta tulee hallitsija, hänen paikkaansa ei täytetä. Käskynhaltijana toimiminen on suuri kunnianosoitus. Käskynhaltijoille on läänitetty kyliä ja muita alueita, "joista he keräävät veroa". Jos kuningas erotetaan kesken kautensa, jostain käskynhaltijasta tulee kuninkaan viransijainen hallituskauden loppuun.
4.4 Säterit/säteritilalliset
Valtaneuvosto voi kaudellaan nimittää yhden säterin olemassa olevista rälssiläisistä. Hallitsija esittää säteriä /säteritilallista valtaneuvoston jäsenille, jotka hyväksyvät esityksen. Hyväksymiseen vaaditaan 2/3 enemmistö. Jos esitettävänä on valtaneuvoston jäsen, niin hänen mielipidettään ei kysytä. Vastaukset lähetään suoraan kuningasparille ja mikäli tulos on suotuisa, kuningaspari lyö henkilön säteriksi seuraavassa hovissa. Seuraavassa valtaneuvoston kokouksessa tai sähköpostilla kuningas todentaa äänestystuloksen valtaneuvoston sisällä, jolloin kukin voi varmistua äänestystuloksesta.
Arvomerkki:
- oikeus käyttää aatelisvannetta
4.5 Knaappi/knaappitilallinen
(tämä arvo korvaa entisen aatelisen) Valtaneuvosto ehdottaa kuninkaalle keskinäisen äänestyksen jälkeen. Rälssissä nosto tehdään seuraavassa hovissa. Kuninkaalla on veto-oikeus.
Arvomerkki:
- oikeus käyttää aatelisvannetta
4.6 Lautamies
Valtaneuvosto ehdottaa kuninkaalle keskinäisen äänestyksen jälkeen. Rälssissä nosto tehdään seuraavassa hovissa. Kuninkaalla on veto-oikeus.
Lautamieheys on arvo joka annetaan palkkioksi. Heidät on todettu ansioituneiksi, tiedonhaluisiksi ja tietämystään mielellään jakaviksi henkilöiksi. He ovat arvojärjestyksessä yhden korkeammalla kuin tavallinen kansalainen.
Lautamiesten tehtävänä on opastaa uusia jäseniä mahdollisuuksiensa mukaan. He toimivat myös kylissä neuvonantajina. Lautamies pyrkii toimimaan esimerkkinä, esimerkiksi pukutapahtumissa erinomaisen keskiaikaisella käytöksellä. He ovat myös aktiivisia seuran toiminnassa, esimerkiksi järjestelemällä seuran asioita, juhlia tai muuta toimintaa. Lautamiehet ovat saman arvoisia riippumatta missä heidät on lautamieheksi nostettu. Eli jos eri (Louhenkajon maassa olevat) paronikunnat tekevät lautamiehiä (tai rälssiläisiä), ovat he keskenään saman arvoisia Louhenkajon rälssissä eli arvojärjestyksessä. Louhenkajon Paronikunta X:n lautamies on siis saman arvoinen kuin Louhenkajon Paronikunta Y:n lautamies.
Rälssiin nosto eli knaapin/knaappitilallisen arvo myönnetään jatkuneesta työstä seuran hyväksi henkilöille, jotka on jo nostettu lautamiehiksi. Rälssiin jo nostettu voidaan kiitettävän toiminnan jatkuessa nostaa rälssissä vielä ylemmäs, eli hänelle voidaan antaa säterin/säteritilallisen arvo. (Knaappi ja säteri ovat rälssiin noston ansaitsemiseksi varustettuja jalka- ja ratsumiehiä, kun taas knaappi- ja säteritilallinen ovat sen varustamisen suorittaneet henkilöt siinä tapauksessa, että nämä ovat eri henkilöitä. Eli jos elävöittäjäm persoonaan sopii paremmin ratsumiehenä oleminen, kuin äveriäänä tilallisena oleminen, hän kutsunee itseään mieluummin säteriksi, kuin säteritilalliseksi)
Rälssissä edetään porras kerrallaan eikä esimerkiksi lautamiehestä voi tehdä suoraan säteriä. Valtaneuvosto ehdottaa kuninkaalle lautamiehet ja knaapit/knaappitilalliset keskinäisen äänestyksen jälkeen. Rälssissä nosto tehdään seuraavassa hovissa. Kuninkaalla on veto-oikeus eikä hänellä ole velvollisuutta nostaa ketään rälssissä oman hallintokautensa aikana.
Ylimpiin eli säterin ja herttuan arvoihin voidaan nimittää korkeintaan yksi henkilö per arvo kuninkaan valtakautta kohden. Kuningas esittää herttuaa/säteriä valtaneuvoston jäsenille mieluiten kirjallisesti. Esityksen hyväksymiseen tarvitaan 2/3 äänienemmistö, jolloin kuninkaalla ei ole äänioikeutta (hänhän on ehdottaja). Jos esitettävänä on valtaneuvoston jäsen, hänen mielipidettään ei kysytä.
Arvomerkki: Rälssiläisen (eli kaikkien lautamiestä ylempien) arvomerkkinä on metallipanta päässä (otsalla, pään ympärillä). Aatelisvanteen leveys ts. korkeus ei saa ylittää 1,5 cm jotta sitä ei sekoiteta kruunuun. Aatelisvanne on yhdestä kappaleesta valmistettu, eli ei sisällä niveliä, ei ole ketju, eikä sisällä helmi- tai jalokiviupotuksia, mutta saa sisältää kaiverruksia ja reikiä/leikkauksia ja saa olla mitä tahansa aikakautista metallia, jos sitä voitiin aikakautisesti muokata. (Tämä kuvaus muuttuu, kun uusia dokumentaatioita löydetään)
Arvot ylimmästä alimpaan:
4.1 Kuningas
Maata hallitsee kuningas, tai kuningatar tai kuningaspari. Kuningastason hallitsijaksi pyritään joko yksin, tai parina. Mikäli esimerkiksi kuningas on pyrkinyt yksin virkaansa ja valittu siihen, ja hän löytää kesken kauden itsellensä kumppanin, käsitellään kumppania kuninkaan kihlattuna tai prinsessapuolisona, ei kuningattarena. Jos hallitsija on valittu hallitsijaksi yksin ja hän avioituu tai alkaa seurustella hallituskautensa tänä aikana, hän voi antaa puolisolleen vapaasti herttuan tai herttuattaren arvon, joka on korkein pääri hallitsijan jälkeen. Herttualla tai herttuattarella ei kuitenkaan ole hallinnollista valtaa. Arvon menettää, kun kuningas/kuningatar astuu alas.
Arvomerkki:
- Lupa kantaa kruunua.
- lupa kantaa purppuraista kärpännahkalla koristeltua viittaa. Tämä yhdistelmä on kielletty kaikilta muilta.
4.2 Herttuat (engl. Duke, ruots. Hertig)
ovat maan ylintä kermaa. Herttua on ylin arvo minkä voit Louhenkajossa ansaita, ja heitä ylempänä on ainoastaan kuningaspari.
Arvomerkki:
- oikeus käyttää kruunua
- oikeus käyttää kärpännahkaa vaatteissa tai vyöllä (nk. ylellisyyslaki)
- oikeus käyttää aatelisvannetta.
4.3 Käskynhaltijat
Valtaneuvosto voi nimetä kuninkaan suosituksesta tämän hallintokaudellaan kolme käskynhaltijaa. sen jälkeen, kun kuningas on ollut vuoden vallassa. Nimeämiset tapahtuvat samassa juhlassa, jossa kuningas on kruunattu. Käskynhaltijoiden kausi on 2 vuotta. Käskynhaltija siis on vallassa myös seuraavan kuninkaan kaudella. Mikäli käskynhaltijasta tulee hallitsija, hänen paikkaansa ei täytetä. Käskynhaltijana toimiminen on suuri kunnianosoitus. Käskynhaltijoille on läänitetty kyliä ja muita alueita, "joista he keräävät veroa". Jos kuningas erotetaan kesken kautensa, jostain käskynhaltijasta tulee kuninkaan viransijainen hallituskauden loppuun.
4.4 Säterit/säteritilalliset
Valtaneuvosto voi kaudellaan nimittää yhden säterin olemassa olevista rälssiläisistä. Hallitsija esittää säteriä /säteritilallista valtaneuvoston jäsenille, jotka hyväksyvät esityksen. Hyväksymiseen vaaditaan 2/3 enemmistö. Jos esitettävänä on valtaneuvoston jäsen, niin hänen mielipidettään ei kysytä. Vastaukset lähetään suoraan kuningasparille ja mikäli tulos on suotuisa, kuningaspari lyö henkilön säteriksi seuraavassa hovissa. Seuraavassa valtaneuvoston kokouksessa tai sähköpostilla kuningas todentaa äänestystuloksen valtaneuvoston sisällä, jolloin kukin voi varmistua äänestystuloksesta.
Arvomerkki:
- oikeus käyttää aatelisvannetta
4.5 Knaappi/knaappitilallinen
(tämä arvo korvaa entisen aatelisen) Valtaneuvosto ehdottaa kuninkaalle keskinäisen äänestyksen jälkeen. Rälssissä nosto tehdään seuraavassa hovissa. Kuninkaalla on veto-oikeus.
Arvomerkki:
- oikeus käyttää aatelisvannetta
4.6 Lautamies
Valtaneuvosto ehdottaa kuninkaalle keskinäisen äänestyksen jälkeen. Rälssissä nosto tehdään seuraavassa hovissa. Kuninkaalla on veto-oikeus.
Arvomerkki: Ei ole.
5.0 Yleneminen rälssissä
Rälssi
tarkoittaa lyhyesti sanottuna maan arvojärjestystä. Kukaan ei voi tehdä
persoonastaan suoraan esimerkiksi knaappia, vaan rälssiin kuuluminen on
arvo joka seurassa ansaitaan toimimalla seuran eteen.
Rälssiarvot ovat pysyviä kunnia-arvoja joita myönnetään seuran hyväksi tehdystä työstä. Rälssi itsessään ei tuo varsinaista valta-asemaa, kunnioitusta kyllä. Lisäksi rälsseistä muodostetut neuvostot käyttävät periodista valtaa verhojen takana.
Kuningas ja kuningatar
Hertua/herttuatar
Käskynhaltija
Säteri/säteritilallinen
Knaappi/knaappitilallinen
Lautamies
Kansa, rahvas
Rälssissä noustaa pykälä kerrallaan, pitkäaikaisen ja kestävän seuran hyväksi tehdyn työn johdosta. Rälssiarvoa ei automaattisesti saa eikä menetä saadessaan tai lopettaessaan jonkin viran. Rälssiarvo ei myöskään ole vaatimus mihinkään virkaan pääsyyn. (Paitsi valtaneuvostoon pääsevät vain knaapit/knaappitilalliset ja sitä ylemmät)
Hallitsijoiden valinta tapahtuu sähköpostiäänestyksellä, mutta aikakautisesti voidaan pitää show-vaalit, jos näin halutaan.
Rälssiarvot ovat pysyviä kunnia-arvoja joita myönnetään seuran hyväksi tehdystä työstä. Rälssi itsessään ei tuo varsinaista valta-asemaa, kunnioitusta kyllä. Lisäksi rälsseistä muodostetut neuvostot käyttävät periodista valtaa verhojen takana.
Kuningas ja kuningatar
Hertua/herttuatar
Käskynhaltija
Säteri/säteritilallinen
Knaappi/knaappitilallinen
Lautamies
Kansa, rahvas
Rälssissä noustaa pykälä kerrallaan, pitkäaikaisen ja kestävän seuran hyväksi tehdyn työn johdosta. Rälssiarvoa ei automaattisesti saa eikä menetä saadessaan tai lopettaessaan jonkin viran. Rälssiarvo ei myöskään ole vaatimus mihinkään virkaan pääsyyn. (Paitsi valtaneuvostoon pääsevät vain knaapit/knaappitilalliset ja sitä ylemmät)
Hallitsijoiden valinta tapahtuu sähköpostiäänestyksellä, mutta aikakautisesti voidaan pitää show-vaalit, jos näin halutaan.
6.0 Hallitsijoiden valinta
Kaikki
hallitsijat valitaan äänestyksellä. Alueen jokainen asukki (seuran
jäsen) voi siis antaa äänensä sille, joka olisi ehdokkaista virkaansa
paras henkilö. Äänestys voidaan hoitaa sähköpostitse, tai vaikka pienin
paperilapuin tai lasihelmin jos vaalisalaisuus halutaan säilyttää.
Mieluiten vielä hoidetaan asia niin, että ääntenlasku ei ole yhden
henkilön varassa. Kuninkaan vaalit järjestää hallitus. Äänestykset on
hoidettava niin, että se fakta, etteivät kaikki olisi periodissa
saaneet äänestää, ei pääse häiritsemään autenttisuutta, eli helpointa
on pitää kuninkaan vaalit muulloin kuin pukutapahtumassa.
Esim. Kylä X nousee kaupungiksi. Kansa äänestää kaupungille pormestarin. Jos kylällä on Kylänvanhin, hän jatkaa kautensa loppuun pormestarina, eikä vaaleja pidetä ennen kuin normaalisti ensi keväänä.
Hallitsijaa valittaessa ehdokkaaksi voi asettua tai virkaan voi ehdottaa jotain henkilöä. Tietenkin virkaan ehdotettu henkilö voi kieltäytyä asettumasta ehdolle. Hallitsijaksi pyrkijän ainoa kriteeri on se, että hän on seuran jäsen. Hänen ei tarvitse olla esimerkiksi knaappi tai muu arvon saanut henkilö. Ehdokkaat tulisi julistaa hyvissä ajoin ennen tapahtumaa jossa hallitsijat valitaan, jotta ihmiset jotka eivät pääse tapahtumaan voivat antaa äänensä etukäteen vaalien järjestäjille.
Äänestystapahtuma voi olla mikä tahansa seuran tapahtuma, kunhan
- tapahtuma ei ole pukutapahtuma
- tai äänestys järjestetään pukutapahtumassa ennen aikakautisuuden alkua
- tai äänestys järjestetään jossain ei-yleisessä tilassa jos se järjestetään pukutapahtumassa aikakautisuuden alun jälkeen.
Esim. Kylä X nousee kaupungiksi. Kansa äänestää kaupungille pormestarin. Jos kylällä on Kylänvanhin, hän jatkaa kautensa loppuun pormestarina, eikä vaaleja pidetä ennen kuin normaalisti ensi keväänä.
Hallitsijaa valittaessa ehdokkaaksi voi asettua tai virkaan voi ehdottaa jotain henkilöä. Tietenkin virkaan ehdotettu henkilö voi kieltäytyä asettumasta ehdolle. Hallitsijaksi pyrkijän ainoa kriteeri on se, että hän on seuran jäsen. Hänen ei tarvitse olla esimerkiksi knaappi tai muu arvon saanut henkilö. Ehdokkaat tulisi julistaa hyvissä ajoin ennen tapahtumaa jossa hallitsijat valitaan, jotta ihmiset jotka eivät pääse tapahtumaan voivat antaa äänensä etukäteen vaalien järjestäjille.
Äänestystapahtuma voi olla mikä tahansa seuran tapahtuma, kunhan
- tapahtuma ei ole pukutapahtuma
- tai äänestys järjestetään pukutapahtumassa ennen aikakautisuuden alkua
- tai äänestys järjestetään jossain ei-yleisessä tilassa jos se järjestetään pukutapahtumassa aikakautisuuden alun jälkeen.
Kylänvanhin ja pormestari astuvat virkaansa kevätpäiväntasauksen tienoilla.
Pitäjän Voudin virkaanastujaiset, kuninkaan kruunajaiset ja valtaneuvoston vaalit ovat syksyllä, syyspäivän tasauksen aikoihin.
Kuningaspari kruunataan keväällä. Samassa tapahtumassa vuosi kruunajaisten jälkeen nimetään käskynhaltija(t).
Pitäjän Voudin virkaanastujaiset, kuninkaan kruunajaiset ja valtaneuvoston vaalit ovat syksyllä, syyspäivän tasauksen aikoihin.
Kuningaspari kruunataan keväällä. Samassa tapahtumassa vuosi kruunajaisten jälkeen nimetään käskynhaltija(t).
Seura
järjestää vuosittain vähintään kaksi päätapahtumaa, joissa pidetään
kuninkaan hovi. Myös muissa tapahtumissa voidaan pitää kuninkaan hovi,
tai hoviaan voi pitää jonkin muun alueen hallitsija, tai hovin sijaan
voidaan tapahtumassa pitää voudin, pormestarin tai kylänvanhimman
johdolla jonkin pienemmän alueen käräjät.
Hovinpitäjän juhlaan osallistuminen voidaan painavasta syystä ja
erillisestä anomuksesta maksaa hallituksen toimesta. Tämä siis, jos hovin pitäjän pääseminen tapahtumaan on tästä kiinni, ja hovin pitäjä(t) on tapahtumanjärjestäjän, sekä myös hallituksen kanssa asiasta samaa mieltä.
Hovinpitäjän juhlaan osallistuminen voidaan painavasta syystä ja
erillisestä anomuksesta maksaa hallituksen toimesta. Tämä siis, jos hovin pitäjän pääseminen tapahtumaan on tästä kiinni, ja hovin pitäjä(t) on tapahtumanjärjestäjän, sekä myös hallituksen kanssa asiasta samaa mieltä.
Kaikilla
seuran jäsenillä on oikeus vaakunaan. Vain rälssissä olevat voivat
lisätä vaakunaansa kruunun (nykyiseen tapaan kypärä + kruunu). rälssiin
nostamattomilla kypärä on ns. pistokypärä. Yhdellä jäsenellä voi olla
"omistuksessaan" 3 vaakunaa ja 5 kentätöntä tunnusta, mutta yhdellä
keskiaikapersoonalla ei voi tietenkään olla kuin yksi vaakuna.
Jos
et tiedä henkilön arvoa, tai hänellä ei ole arvoa ja haluat puhutella
häntä kohteliaasti, voit käyttää nimityksiä Milady (nainen) tai Milord
(mies).
Sir (mies) tai Dame (nainen) tarkoittavat ratsastavaa aatelista, eli ritaria. Tätä arvoa meillä ei erikseen ole, mutta voidaan olettaa että jos Sir:ttelet henkilöä, on hän vähintäänkin knaappi.
Latinan kielestä ovat peräisin nimitykset Dominus (mies) ja Domina (nainen). Ne tarkoittavat rälssissä hyvin korkeaa henkilöä.
Virassa oleva kylänvanhin, pormestari tai vouti on arvossaan luonnollisesti korkeampi kuin kuka tahansa tavallinen tallaaja. Onkin kohteliasta puhutella myös häntä arvostavasti, tähän tarkoitukseen käykin hyvin "Arvon *nimike*".
Voit myös toki käyttää suomenkielen nimityksiä Rouva ja Herra, varsinkin mikäli ne olisivat loogisempia persoonasi kieleen. Neito (engl. maiden) taas on naimaton tai nuori nainen.
Sir (mies) tai Dame (nainen) tarkoittavat ratsastavaa aatelista, eli ritaria. Tätä arvoa meillä ei erikseen ole, mutta voidaan olettaa että jos Sir:ttelet henkilöä, on hän vähintäänkin knaappi.
Latinan kielestä ovat peräisin nimitykset Dominus (mies) ja Domina (nainen). Ne tarkoittavat rälssissä hyvin korkeaa henkilöä.
Virassa oleva kylänvanhin, pormestari tai vouti on arvossaan luonnollisesti korkeampi kuin kuka tahansa tavallinen tallaaja. Onkin kohteliasta puhutella myös häntä arvostavasti, tähän tarkoitukseen käykin hyvin "Arvon *nimike*".
Voit myös toki käyttää suomenkielen nimityksiä Rouva ja Herra, varsinkin mikäli ne olisivat loogisempia persoonasi kieleen. Neito (engl. maiden) taas on naimaton tai nuori nainen.
11.0 Killat ja killan omaiset ryhmittymät kaiken ohessa
Katso linkistä kiltatasomme
Katso tästä linkistä mitä kiltoja meillä on
Killoilla
ei enää ole aatelista suojelijanaan(, koska koko arvo on poistettu
käytöstä) vaan killan suurmestari tilittää killan asioita suoraan
hallitsijoille. Killat ovat myös vastuussa niiden toimintaan liittyvien
mahdollisten virkojen täyttämisestä.
Se, miten hallitsija suhtautuu kiltoihin tai killan omaisiin ryhmittymiin, on hänen itsensä päätettävissään. Hallitsijan ei ole pakko hyväksyä kaartia toimimaan hovin järjestysmiehinä tai ottaa airutkolleegion ehdottamaa hoviairutta heraldikseen. Jokainen hallitsija toimii kuten haluaa; kovin uskonnollinen henkilöitymä voi hyvinkin mielellään kuunnella vaikka arkkipiispaa.
Se, miten hallitsija suhtautuu kiltoihin tai killan omaisiin ryhmittymiin, on hänen itsensä päätettävissään. Hallitsijan ei ole pakko hyväksyä kaartia toimimaan hovin järjestysmiehinä tai ottaa airutkolleegion ehdottamaa hoviairutta heraldikseen. Jokainen hallitsija toimii kuten haluaa; kovin uskonnollinen henkilöitymä voi hyvinkin mielellään kuunnella vaikka arkkipiispaa.
Seuraavat virat ovat seuraavien kiltojen vastuulla:
Asemestarin virka: asemestareiden sinettikilta
Pukumestari: neulan ja langan sinettikilta
Pääairut eli heraldi: airutkolleegio
Taisteluvastaava: waruskilta
Jousiammuntavastaava: waruskilta
Hyväksytty Elävä Keskiaika ry:n yleiskokouksessa 20.3.2011.
