Kuningaskunnan uusi hierarkia

 

Kuningaskuntataso

Kuningaskunnan alaisuuteen kuuluvat kaikki alueet Suomessa. Kuningaskunnan asukasmäärä on sama kuin Elävä Keskiaika ry:n jäsenmäärä.

Maata hallitsee kuningas tai kuningatar tai kuningaspari. Kuningastason hallitsijaksi pyritään joko yksin tai parina. Mikäli esimerkiksi kuningas on pyrkinyt yksin virkaansa, ja valittu siihen, ja hän löytää kesken kauden itsellensä kumppanin, käsitellään kumppania kuninkaan kihlattuna tai prinsessapuolisona, ei kuningattarena. Kihlatulla ei ole samanlaista valta-asemaa kuin kuningattareksi valitulla.
Lisäselitys keskiajan tavoista: Keskiajalla ei yleensä hallitsijaa äänestetty, eikä nainen voinut nousta yksin valtaan. Näin ollen pelkkää kuningattareksi valittua naista voidaan käsitellään ikään kuin sijaishallitsijana, esimerkiksi alaikäisen poikalapsen vallassa olevana äitinä. Tätä seikkaa voidaan käyttää selityksenä pelkälle kuningattarelle, jos halutaan.
Seuraavassa valtakunnan rakenteessa on tekstin lukemista helpottaakseni mainittu kuningaskunnan hallitsijat kuningasparina, vaikka vallassa voi siis olla pelkkä kuningaskin tai pelkkä kuningatar.
Arvomerkki: Jalokivikoristeiset kruunut, joiden sisällä voi pitää punaista samettista sisälakkia. Alas astuneet kuninkaalliset eivät kanna enää kruunuja.

Kuningaskunnan hallitsijoiden valtakausi on yksi vuosi, ja se vaihtuu (kruunajaiset ovat) keväällä kevänpäiväntasauksen tienoilla. Syyspäiväntasauksen tienoilla hallitsijaparille valitaan seuraajat, jotka ovat jotka ovat tutustumassa virkaansa, ja mukana kuningasparin päätöksenteoissa omiin kruunajaisiinsa asti. Vanha kuningaspari taas saattamassa uutta paria, ja mukana päätöksenteossa kunnes uudelle parille valitaan taas seuraajat.
Lisäselitys: Ei-vallassa oleva pari ei keskiaikatapahtumissa näkyvästi osallistu päätöksentekoon, vaan kuningaspari yksinvaltiaasti määrää mitä tahtoo. Kuitenkin kaikki erittäin tärkeät (esimerkiksi valtakunnan hierarkiaan liittyvät keskiaikaiset) päätökset on salassa tehtävä niin että kumpikin (sekä vallassa oleva että valtaan tuleva) pari yhteisesti on sitä mieltä - sekä tietenkin valtaneuvosto. Ei-vallassa oleva pari kuitenkin pysytelköön mielummin kuunteluoppilaana kuin hallitsijoiden asioihin turhaan puuttujana.

Mikäli kuningaspari valitaan virkaansa toisen kauden peräkkäin, konsultoi kuningasparia ainoastaan valtaneuvosto.
Maksimi-hallitsemisaika on kaksi kautta eli kaksi vuotta. Tällöin pari on valittu kahdessa eri vaaleissa peräkkäin kuninkaallisiksi. He voivat pyrkiä valtaan uudelleen pidettyään vähintään yhden kauden tauon.

Kuningaskunnan lait (eli kaikki tärkeät päätökset sekä merkittävät arvojenannot) tekevät vallassa oleva kuningaspari, uusi kuningaspari ja valtaneuvosto yhdessä. Vain kuningaspari voi nimetä Herttuoita, Kreivejä tai Ritareita. Vain kuningaspari voi perustaa nk. Suurkiltoja ja nimetä niihin jäseniä (kuunnelleen toki muiden suosituksia).
Kuningasparilla on oikeus nimetä edellä mainittujen korkeampien aatelisarvojen lisäksi normaaleja aatelisarvoja, tai tehdä lautamiehiä (seuraavan jakeen täyttyessä). He myös voivat myöntää muita valtakunnan prenikoita haluamilleen henkilöille (huom. katso seuraava jae), myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liityviä) haluamilleen henkilöille. Heillä on oikeus säätää valtakunnanlakeja, jotka ovat voimassa heidän hallintokautensa ajan. Velvollisuutena heillä on valtakautensa aikana pitää hoveja hovitapahtumissa.

Valtaneuvosto koostuu n. 10 aatelisesta tai sitä ylemmästä henkilöstä. Valtaneuvosto konsultoi (verhojen takana) kuningasparia päätöksenteossa, ja se on kutsuttava koolle kun nk. tärkeitä päätöksiä aiotaan tehdä (esimerkiksi jollekin aiotaan antaa merkittävä arvo tai muu prenikka, tai kuningaskunnan keskiaikaisia lakeja aiotaan muuttaa, tai uusi arvomerkki aiotaan luoda, tai uusi ritarikunta aiotaan perustaa, tai Suurkilta aiotaan perustaa yms). Valtaneuvoston määrä tulee mielellään oleman pariton äänestysongelmien välttämiseksi. Valtaneuvostolla on oikeus äärimmäisissä tilanteissa jopa erottaa kuningaspari, mikäli sen katsotaan toimineen yleistä mielipidettä ja ei-vallassa olevan parin mielipidettä vastaan, eli selkeästi seuran toimintaperiaatteita rikkoen. Tällaisessa tilanteessa mukana on kuitenkin aina myös seuran hallitus.
Valtaneuvostolla ei ole erillistä tunnusmerkkiä, eikä valtaneuvostoon kuuluminen nosta ketään rälssissä ylemmäksi.

Seuraavien korkeampien aatelisarvojen arvomerkeistä ei olla vielä päästy yksimielisyyteen. Tutkimme aikakauden kruunuja ja tapoja. Arvomerkit päätetään viimeistään ennen kuin muutumme kuningaskunnaksi. Jokaisen arvon oheen kirjattu mahdollisia arvomerkkivaihtoehtoja. Arvomerkkejä ajateltiin, että voi käyttää vain yhtä, tai vaikka kaikkia. Tämä riippuu kantajasta ja tilanteesta.

Herttuat (engl. Duke, ruots. Hertig) ovat maan ylintä kermaa. Herttua on ylin arvo minkä voit Louhenkajossa ansaita, ja heitä ylempänä on ainoastaan kuningaspari. Herttuat kuuluvat mitä suurimmalla todennäköisyydellä (mutta eivät välttämättä) valtaneuvostoon.
Arvomerkki: Aatelisvanne (engl. coronet)
Muut arvomerkkivaihtoehdot edellisen lisäksi:
-oikeus käyttää kannuksia ja koristelematonta kyltakäätyä
-oikeus käyttää kruunua mansikan- tms. lehdillä, ei jalokivikoristeita tai helmiä
-oikeus käyttää kärpännahkaa vaatteissa tai vyöllä (nk. ylellisyyslaki)
- oikeus kantaa vyöviirinä mustaa suorakulmion muotoista kankaankappaletta, johon ommeltuna kolme kultaista kruunun kuvaa aseteltuna päällekkäin.

Kreivit(-täret) ovat arvoasteikossa seuraavia. Kreiviys on myös arvo mikä ansaitaan.
Arvomerkki: Aatelisvanne (engl. coronet, ruots. Greve / Grevinnan)
Muut arvomerkkivaihtoehdot edellisen lisäksi:
-oikeus käyttää kannuksia ja koristelematonta kultakäätyä
-oikeus käyttää metallista kruunua piikeillä, ei jalokivikoristeita tai helmiä
-oikeus käyttää kärpännahkaa vaatteissa tai vyöllä  (nk. ylellisyyslaki)
- oikeus kantaa vyöviirinä mustaa suorakulmion muotoista kankaankappaletta, johon ommeltuna kaksi kultaista kruunun kuvaa aseteltuna päällekkäin.

Ritari (ruots. riddare, engl. knight) on sitten alin korkeista aatelisarvoista (engl. higher award of arms). Sir / Dame.
Arvomerkki: Normaali aatelisvanne (engl. coronet)
Muut arvomerkkivaihtoehdot edellisen lisäksi:
- oikeus käyttää kannuksia ja koristelematonta kultakäätyä
- oikeus käyttää kärpännahkaa vaatetuksessaan tai vyöviirinä  (nk. ylellisyyslaki)
- oikeus kantaa vyöviirinä mustaa suorakulmion muotoista kankaankappaletta, johon ommeltuna yksi kultainen kruunun kuva.

 

Paronikuntataso

Paronikunnan alaisuuteen kuuluu haluttu määrä kyliä, kaupunkeja ja pitäjiä, kunhan niiden yhteenlaskettu väestömäärä ylittää 50 jäsentä.

Paronikuntaa hallitsee Paroni tai Paronitar tai Paronipari. Hallitsijaksi pyritään joko yksin tai parina. Mikäli esimerkiksi Paroni on pyrkinyt yksin virkaansa, ja valittu siihen, ja hän löytää kesken kauden itsellensä kumppanin, käsitellään kumppania Paronin kihlattuna tai puolisona, ei Paronittarena. Kihlatulla ei ole samanlaista valta-asemaa kuin Paronittareksi valitulla.
Paronipari on aina mies ja nainen. Seuraavassa valtakunnan rakenteessa on tekstin lukemista helpottaakseni mainittu paronikunnan hallitsijat paroniparina, vaikka vallassa voi siis olla pelkkä Paroni tai Paronitar.
Arvomerkki: Helmikoristeiset kruunut joiden sisällä voi pitää punaista samettista sisälakkia. Alas astuneet paronilliset eivät kanna enää kruunuja.

Paronikunnan hallitsijoiden valtakausi on myös yksi vuosi, ja se vaihtuu (kruunajaiset ovat) syksyllä syyspäiväntasauksen tienoilla. Kevätpäiväntasauksen tienoilla hallitsijaparille valitaan seuraajat, jotka ovat tutustumassa virkaansa, ja mukana paroniparin päätöksenteoissa omiin kruunajaisiinsa asti. Vanha paronipari taas on saattamassa uutta paria, ja mukana päätöksenteossa kunnes uudelle parille valitaan taas seuraajat.
Lisäselitys: Ei-vallassa oleva pari ei keskiaikatapahtumissa näkyvästi osallistu päätöksentekoon, vaan paronipari yksinvaltiaasti määrää mitä tahtoo, kunhan he eivät määrää kuninkaan tahtoa vastaan. Kuitenkin kaikki erittäin tärkeät (esimerkiksi valtakunnan hierarkiaan liittyvät keskiaikaiset) päätökset on salassa tehtävä niin että kumpikin (sekä vallassa oleva että valtaan tuleva) pari yhteisesti on sitä mieltä - sekä tietenkin aatelisneuvosto. Ei-vallassa oleva pari kuitenkin pysytelköön mielummin kuunteluoppilaana kuin hallitsijoiden asioihin turhaan puuttujana.
Mikäli paronipari valitaan virkaansa toisen kauden peräkkäin, konsultoi paroniparia ainoastaan aatelisneuvosto.
Maksimi-hallitsemisaika on kaksi kautta eli kaksi vuotta. Tällöin pari on valittu kahdessa eri vaaleissa peräkkäin paronillisiksi. He voivat pyrkiä valtaan uudelleen pidettyään vähintään yhden kauden tauon.

Paronikunnan lait (eli kaikki tärkeät päätökset sekä merkittävät arvojenannot) tekevät vallassa oleva paronipari, uusi paronipari ja aatelisneuvosto yhdessä. Vain paronipari voi (kuninkaallisten lisäksi) nimetä aatelisia. Vain paronipari voi perustaa nk. Sinettikiltoja ja nimetä niihin jäseniä (kuunnelleen toki muiden suosituksia).
Paroniparilla on oikeus antaa aatelisarvoja, tai tehdä lautamiehiä (seuraavan jakeen täyttyessä). He myös voivat myöntää muita valtakunnan prenikoita haluamilleen henkilöille (huom. katso seuraava jae), myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liityviä) haluamilleen henkilöille. Heillä on oikeus säätää paronikunnanlakeja, jotka ovat voimassa heidän hallintokautensa ajan. Velvollisuutena heillä on valtakautensa aikana pitää hoveja hovitapahtumissa.
Paronilla on myös oikeus liittää paronikuntansa alaisuuteen uusia alueita, mikäli kyseinen alue niin tahtoo.

Aatelisneuvosto koostuu n. 10 aatelisesta tai sitä ylemmästä henkilöstä. Aatelisneuvosto konsultoi (verhojen takana) paroniparia päätöksenteossa, ja se on kutsuttava koolle kun nk. tärkeitä päätöksiä aiotaan tehdä (esimerkiksi jollekin aiotaan antaa merkittävä arvo tai muu prenikka, tai paronikunnan keskiaikaisia lakeja aiotaan merkittävästi muuttaa, tai uusi arvomerkki aiotaan luoda, tai Sinettikilta aiotaan perustaa yms). Aatelisneuvoston määrä tulee mielellään oleman pariton äänestysongelmien välttämiseksi. Aatelisneuvostolla on oikeus äärimmäisissä tilanteissa jopa erottaa paronipari, mikäli sen katsotaan toimineen yleistä mielipidettä ja ei-vallassa olevan parin mielipidettä vastaan, eli selkeästi seuran toimintaperiaatteita rikkoen. Tällaisessa tilanteessa mukana on kuitenkin aina myös seuran hallitus.
Aatelisneuvostolla ei ole erillistä tunnusmerkkiä, eivätkä he ole normaalia aatelista ylempänä.

Aateluus on arvo joka sinulle seurassa myönnetään.
Aateluus myönnetään henkilölle esim. hienosta työstä seuran ja yhteisen hyvän eteen (joka tarkoittaa, että he ovat yleisesti tunnustettuja aktiivisia ja taitavia - arvostettuja - henkilöitä).
Arvomerkki: Aatelisen arvomerkkinä on metallipanta päässä (pään ympärillä). Aatelisvanteen leveys ts. korkeus ei saa ylittää 1,5 cm jotta sitä ei sekoiteta kruunuun. Aatelinen on oikeutettu myös lisäämään lautamies-vyöviirinsä päähän kultaisen tupsun.
Aatelisia voi puhutella seuraavasti:
Hyvä/ Armollinen/ Jalosukuinen
Herra/ Rouva/ Neito
Härre/ Fru/Jungfru (ruots.)
lady, lord (engl.),
domina, dominus (lat.)
Alemmasta kuin aatelisesta ei ole soveliasta käyttää nimityksiä Domina, Dominus, Lady tai Lord.
Aatelisista hieman lisää juttua täällä.
Aatelisten ja lautamiesten valinnasta hieman lisää juttua täällä. (Huom! Tekstissä on vielä vanhat arvonimet!)

Uusia lautamiehiä tai aateliseksi korottamisia ehdottavat Paroniparille pääosin kylänvanhimmat, Pormestarit, Voudit, muut lautamiehet tai muut aateliset. Uudet mahdolliset lautamiehet käsitellään lautamieskokouksessa ja uudet mahdolliset aateliset aateliskokouksessa ennen hovitapahtumaa. Lautamieheksi nostetaan henkilö paronillisessa hovissa, tai esimerkiksi pitäjänkäräjillä Vouti Paronin asiakirjalla.

Jos eri (Louhenkajon maassa olevat) paronikunnat tekevät lautamiehiä (tai aatelisia), ovat he keskenään saman arvoisia Louhenkajon rälssissä eli arvojärjestyksessä. Louhenkajon Paronikunta X:n lautamies on siis saman arvoinen kuin Louhenkajon Paronikunta Y:n lautamies.

 

Kaupungit ja Pitäjät

Kaupunki on yhdellä maantieteellisellä alueella oleva kylästä kasvanut kaupunki, jossa on vähintään 20 jäsentä. Kaupunki on aina nykyajan maantieteellisesti joku kaupunki tai kaupunki ja sen lähiympäristö. Samassa nykyaikaisessa kaupungissa ei voi olla kahta keskiaikaista kylää tai kaupunkia (esim. Espoossa kylä X ja kylä Y tai kylä X ja kaupunki N tai kaupunki X ja kaupunki N), sillä ne sidotaan nykyaikaisen alueen ry-rakenteeseen.
Esimerkki 1:  Espoossa sijaitseva keskiaikainen kaupunki. Keskiaikaisen kaupungin nykyaikaista byrokratiaa hoitaa alueen mahdollinen ry, Espoon Elävä Keskiaika ry.
Esimerkki 2: Turussa ja sen lähiympäristössä sijaitseva keskiaikainen kyläi. Keskiaikaisen kylän nykyaikaista byrokratiaa hoitaa alueen mahdollinen ry, Turun Elävä Keskiaika ry.

Pitäjä on kahden tai usemman eri alueen muodostama yhdistymä, jossa on vähintään 20 jäsentä. Pitäjään voi kuulua esimerkiksi kaksi kylää, yksi kylä ja yksi kaupunki tai kaksi kaupunkia. Kun alueet yhdistyvät pitäjäksi, kylät tai kaupungit eivät häviä sieltä alta.
Henkilöt voivat halutessaan määritellä asuinalueensa esimerkiksi seuraavasti:
- Pihka alatalolta, Ruskan kylästä, Narvalan pitäjästä, Pyörrevirran Paronikunnasta, Louhenkajon maasta
tai
- Henrik Käpälämäen kaupungista, Siipon pitäjästä, Pyörrevirran Paronikunnasta, Louhenkajon maasta
tai
- Lalli Talven kaupungista, Pyörrevirran Paronikunnasta, Louhenkajon maasta

Kaupungilla on Pormestari, joka on yksin virassaan (ei parina). Virkailija voi olla mies tai nainen, nimike ei muutu sukupuolen mukaan. Kaupungin kokoinen alue on toivottavasti oma paikallinen ry, esimerkiksi Espoon Elävä Keskiaika ry. Pormestari on kyseisen alueen ry:n puheenjohtaja. Jos alueella ei ole ry:tä, Pormestari valitaan vapaasti.
Arvomerkki eli tässä tapauksessa lähinnä tunnus: Iso kullan tai hopean värinen kaupungin avain, jota roikutetaan halutussa ketjussa tai nahkahihnassa. Avainta voi kantaa joko kaulassa tai vaikka vyöltä roikkumassa.

Pitäjällä on Vouti, joka on yksin virassaan (ei parina). Virkailija voi olla mies tai nainen, nimike ei muutu sukupuolen mukaan.
Arvomerkki eli tässä tapauksessa lähinnä tunnus: Tummat metalliset käädyt kaulassa.

Pormestarilla tai Voudilla on oikeus (ja velvollisuus) asettaa virkaansa lautamiehiä Paronin tai Kuninkaan omakätisellä kirjeellä. Tämä tarkoittaa, että mikäli esimerkiksi Paroni ei ehdi osallistumaan pitäjänkäräjille mutta haluaa antaa jollekulle arvon, Vouti voi antaa sen alueen uudelle lautamiehelle arvon julistaen sen Paronin sanaksi. He myös voivat myöntää omia arvonantojaan (ei valtastruktuuriin liityviä) haluamilleen henkilöille. Heillä on oikeus säätää kaupungin tai pitäjänlakeja, jotka ovat voimassa heidän virkakautensa ajan. Velvollisuutena heillä on virkakautensa aikana pitää mielellään ainakin yhdet käräjät, toimittaa Paronille tietoja alueensa toiminnasta (puolivuosittain census eli väestönlaskenta ja raportti tapahtumista sekä tapaamisista), lautamieskirjurien tai lautamiesneuvoston kokoonpano sekä toimittaa Paronisille suosituksia alueensa ansioituneista.
Voudilla on myös oikeus liittää pitäjänsä alaisuuteen uusia alueita, mikäli kyseinen alue niin tahtoo.

Pormestari valitaan vuosittain keväällä, ja laitetaan virkaansa kevätpäiväntasauksen aikoihin. Pormestarin valinta virkaansa tapahtuu alueellisella äänestyksellä paitsi jos Pormestari on alueensa ry:n puheenjohtaja. Alueiden ry:iden vuosikokoukset suositellaankin asettamaan joka vuosi kevääseen niin, että ry:n puheenjohtaja saadaan valittua hyvissä ajoin ennen virkaanastumista (esimerkiksi yksi kuukausi ennen). Pormestarin virkakausi on 1 vuosi, ja hän voi olla virassaan 2 vuotta peräjälkeen jolloin olisi suotavaa Pormestarin vaihtua. Kuitenkin jos virkailija on ollut virassaan 2 vuotta ja muita hakijoita virkaan ei ilmesty, voi virkailija halutessaan jatkaa virassaan.

Voudit valitaan syksyllä, ja laitetaan virkaansa syyspäivän tasauksen aikoihin. Voudin valinta virkaansa tapahtuu aina alueellisella äänestyksellä. Etusijalla eivät ole alueiden ry:iden puheenjohtajat, sillä he ovat jo pitäjään kuuluvan kylän kylänvanhimpia tai pitäjään kuuluvan kaupungin Pormestareita.

Jokaisella kaupungilla tai pitäjällä tulisi mieluusti olla ainakin yksi lautamies joka toimii Pormestarin tai Voudin neuvonantajana. Pormestari tai Vouti voi nimittää kyseisen alueen lautamiehet vaikka kirjureiksi tai muiksi keskiaikaisiksi tasoon sopiviksi virkamiehiksi, ja käyttää heitä hauskasti apunaan myös keskiaikatapahtumissa. Suurissa kaupungeissa tai pitäjissä voidaan muodostaa myös nk. lautamiesneuvosto (n. 5-10 lautamiestä) joka koostuu sen kaupungin tai pitäjän tehtävään valituista lautamiehistä. Kaupungeissa tätä neuvostoa voidaan kutsua myös nimellä raati. Kaikkien alueen lautamiesten ei ole pakko, tai joissakin tapauksissa edes tarpeellista, suostua osallistumaan neuvostoon.

Pitäjät ja kaupungit voivat järjestää pitäjänkäräjiä tai kaupunginkäräjiä, joissa käydään läpi alueen asioita, lakeja ja säädöksiä, kerätään veroja ja nimetään uusia lautamiehiä. Käräjillä voi toki riidellä myös vaikka naapurin lehmästä.

Pormestarin tai Voudin voi erottaa Paronipari tai kuningaspari, esimerkiksi lautamiesten tai aatelisten suosituksesta. Tällöin päätöksen taustalla on myös seuran hallitus.

Pitäjille ei voida myöntää alueellisia varoja (koska pitäjät eivät ole maantieteellisiä alueita, jotka kyettäisiin jakamaan samaan tapaan kuin Kaupungit tai kylät), joten siihen kuuluvien kylien ja/tai kaupunkien on kustannettava pitäjien keskiaikaprameiluun käytettävät rahat.
Esimerkiksi Espoon Elävä Keskiaika ry eli kaupunki X ja Turun Elävä Keskiaika ry eli kylä Y yhdistyvät pitäjäksi. Pitäjä haluaa kustantaa Voudin käädyt yhteisestä pussista, ei niin että Voudiksi hakeva joutuisi maksamaan ne itse. Espoon Elävä Keskiaika ry kustantaa omasta pussistaan tai anoo emo ry:ltä rahaa kyseiseen menoon ja/tai Turun Elävä Keskiaika ry kustantaa omasta pussistaan tai anoo emo ry:ltä rahaa kyseiseen menoon. Tällöin merkeistä tulee ala-ry:n omaisuutta.
Kuitenkin on mahdollista - ja suositeltavaa - että Elävä Keskiaika ry kustantaa pitäjän arvomerkit, ja ne ovat Elävä Keskiaika ry:n omaisuutta. Näin niitä voidaan käyttää muun pitäjän arvomerkkeinä mikäli XY pitäjästä tulee vaikka Paronikunta. Vaakunalippujen ja muiden pitäjän yhteisen omaisuuden kannattaa kuitenkin olla alueen omaa omaisuutta.

 

Kylät

Kylä on yhdellä nykyajan maantieteellisellä alueella oleva keskiaikainen kylä, johon kuuluu vähintään yksi jäsen. Maksimijäsenmäärää ei ole, kylä voi olla vaikka 20:n jäsenen kylä.
Esimerkki: Hämeessä on Vanajan kylä ja Hämeen Elävä Keskiaika ry. Ala-ry:n puheenjohtaja on Vanajan kylän kylänvanhin.

Kylä ei häviä mihinkään vaikka se kuuluisi Pitäjään tai Paronikuntaan. Kylä-nimitys vaihtuu ainoastaan siinä tapauksessa kun alueesta nousee kaupunki. Henkilöt voivat halutessaan määritellä asuinalueensa esimerkiksi seuraavasti: Pihka alatalolta, Ruskan kylästä, Narvalan pitäjästä, Pyörrevirran Paronikunnasta, Louhenkajon maasta.

Kylällä on Kylänvanhin, joka on yksin virassaan (ei parina). Virkailija voi olla mies tai nainen, nimike ei muutu sukupuolen mukaan. Mikäli kylä on alueen ala-ry, on ry:n puheenjohtaja kylänvanhin. Alueiden ry:iden vuosikokoukset suositellaankin asettamaan joka vuosi kevääseen niin, että ry:n puheenjohtaja saadaan valittua hyvissä ajoin ennen virkaanastumista (esimerkiksi yksi kuukausi ennen).

Kylänvahimmat valitaan keväällä, virkaanastujaiset pidetään kevätpäivän tasauksen aikoihin. Valitseminen tapahtuu alueen ry:n vuosikokouksessa (puheenjohtajan valinta). Mikäli alueella ei ole ry:tä, valitseminen tapahtuu muussa alueen tapaamisessa, esimerkiksi kyläkokouksessa. Kylänvanhimman virkakausi on yksi vuosi, eli hänet valitaan vuosittain virkaansa. Maksimi virka-aikaa ei kuitenkaan ole, eli sama henkilö voidaan valita kylänvanhimmaksi vaikka kymmenen kertaa peräkkäin - mikäli hän itse haluaa virassaan toimia ja alueen asukit äänestävät hänet paikallensa. Tämä siksi että jos alue on pieni, on tärkeää että alueen yhteyshenkilönä on aktiivinen ja osaava jäsen.
Arvomerkki tai tässä tapauksessa lähinnä tunnus: Kaulakoru, jossa on soihtu.

Mikäli kylään kuuluu lautamiehiä, käyttää kylänvanhin heitä neuvonantajinaan.

Kylänvanhimman velvollisuutena on toimia alueensa yhteyshenkilönä, tai jos hän ei pysty sitä asiallisesti hoitamaan, hänen velvollisuutenaan on saada joku hoitamaan sitä. Yhteyshenkilönä toimijan on kyettävä vastaamaan sähköposteihin ja muihin alueen uusien kiinnostuneiden kyselyihin. Jos hän ei itse tiedä vastausta kysymyksiin, tietää hän kenelle lähettää kysymyksen eteenpäin.
Kylänvanhin voi virkakautensa aikana pitää kyläkokouksia, sekä hän mielellään toimittaa Paronille tietoja alueensa toiminnasta (vuosittain census eli väestönlaskenta ja pieni raportti tapahtumista sekä tapaamisista), alueen lautamiesten kokoonpano sekä toimittaa Paronisille suosituksia alueensa mahdollisista ansioituneista.

 

 

Alueellinen jako

Kylät ja kaupungit ovat aina sidottuja alueeseen. Kylään tai kaupunkiin voi kuulua, vaikka ei asuisikaan oikeassa elämässään alueella, kunhan kokee että voi osallistua aktiivisesti alueen toimintaan. Kylän tai kaupungin alueella tulisi kuitenkin olla oikeasti suurin osa sen asukkaista, nehän ovat sidottuja nykyaikapuolen ry:ihin. Eli ry:iden jäsenmäärän tulisi olla suunnilleen sama kuin kylän tai kaupungin jäsenmäärä. Kylä- tai kaupunki -nimikkeestä pitäisi pystyä päättelemään vähän minkä kokoinen alue on kyseessä, eli paljonko alueella on jäseniä.
Esimerkki: Auran kylään kuuluu 15 ihmistä. Näistä 13 asuu Turussa eli Auran kylän alueella, ja 2 asuu alueen ulkopuollella, vaikkapa Espoossa. Nämä 2 kylään kuuluvaa vierailevat kuitenkin usein Turussa tai ovat Turun alueen jäsenten kanssa usein yhteyksissä, ja näin ollen ovat kykeneviä osallistumaan Auran kylän toimintaan. Turun Elävä Keskiaika ry:n jäsenmäärä 15 ihmistä, joista 2 ei asu Turussa.

  

  

Lautamiehet

Lautamieheys on arvo joka sinulle annetaan. Heidät on todettu viisaiksi ja viisauttaan mielellään jakaviksi henkilöiksi. Lautamiehet ovat arvojärjestyksessä korkeampia kuin tavallinen kansalainen.
Arvomerkki: Vyöviiri (engl. favor) eli kankaasta ommeltu lippumainen vyöllä kannettava tunnus, jossa on kyseisen alueen vaakuna ja yksi helmi.
Aatelisten ja lautamiesten valinnasta hieman lisää juttua täällä. (Huom! Tekstissä on vielä vanhat arvonimet!)

Lautamiesten tehtävänä on opastaa uusia jäseniä mahdollisuuksiensa mukaan, sekä muodostaa lautamiesneuvostoja pitäjiin tai kaupunkeihin. He toimivat myös kylissä neuvonantajina.

Lautamies pyrkii aina toimimaan esimerkkinä, esimerkiksi pukutapahtumissa erinomaisen keskiaikaisella käytöksellä. He myös pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan toimimaan seuraa edistävällä tavalla, esimerkiksi järjestelemällä seuran asioita, juhlia tai muuta toimintaa.

Lautamiehet ovat saman arvoisia riippumatta missä heidät on lautamieheksi nostettu. Eli jos eri (Louhenkajon maassa olevat) paronikunnat tekevät lautamiehiä (tai aatelisia), ovat he keskenään saman arvoisia Louhenkajon rälssissä eli arvojärjestyksessä. Louhenkajon Paronikunta X:n lautamies on siis saman arvoinen kuin Louhenkajon Paronikunta Y:n lautamies.

 

Kansa

Kansaan kuuluvat kaikki, jotka eivät seurassa ole saaneet arvoja (kuten lautamies, aatelinen, ritari, kreivi tai herttua) tai eivät ole aktiivisesti jossain virassa (kuten kylänvahin, pormestari, vouti, paroni, kuningas). Kansan keskinäinen arvojärjestys on jokaisen omassa päätäntävallassa; "onko tuo kauppiasnainen kenties rikkaampi kuin maaorja, suhtautuisinko tuohon jalosukuiseen aatelittomaan naiseen suuremmalla kunnioituksella kuin vieressäni istuvaan maansa menettäneeseen juoppolalliin...?"

 

 

Yleneminen rälssissä

Rälssi tarkoittaa lyhyesti sanottuna maan arvojärjestystä. Kukaan ei voi tehdä persoonastaan suoraan esimerkiksi aatelista, vaan aateluus on arvo joka seurassa ansaitaan toimimalla seuran eteen.

Aatelisista hieman lisää juttua täällä.
Aatelisten ja lautamiesten valinnasta hieman lisää juttua täällä. (Huom! Tekstissä on vielä vanhat arvonimet!)

Rälssiarvot ovat pysyviä kunnia-arvoja joita myönnetään seuran hyväksi tehdystä työstä. Rälssi itsessään ei tuo varsinaista valta-asemaa, kunnioitusta kyllä. Lisäksi rälsseistä muodostetut neuvostot käyttävät pseudoperiodista valtaa verhojen takana.

Herttua ylempi aateli
Kreivi ylempi aateli
Ritari ylempi aateli
Vapaaherra aatelinen
Lautamies
Kansa

Rälssissä noustaa pykälä kerrallaan, pitkäaikaisen ja kestävän seuran hyväksi tehdyn työn johdosta. Rälssiarvoa ei automaattisesti saa eikä menetä saadessaan tai lopettaessaan jonkin viran. Rälssiarvo ei myöskään ole vaatimus mihinkään virkaan pääsyyn.

Hallitsijoiden valinta tapahtuu aina kansanäänestyksellä, mutta asia ilmoitetaan hovissa aina ylemmän määräyksenä (kuten että kuningas on määrännyt Paroniksi ja Paronittareksi tämän ja tämän henkilön).

Kuka tahansa, myös henkilö joka ei ole saanut arvoja, voidaan valita minkä tahansa tason hallitsijaksi. Hallintokautensa päätteeksi hallitsija voidaan korottaa rälssissä ylemmäksi, mikäli hänet katsotaan sen arvoiseksi, paitsi jos hän on tavallista kansaa. Arvomerkitön korotetaan aina aateliseksi kun hän on ollut hallitsijana (ei siis lautamieheksi).
Esimerkki 1: Lautamies äänestetään Paroniksi. Paronipallilta alas astuessaan hänet voidaan korottaa aateliseksi.
Esimerkki 2: Ritari äänestetään Paroniksi. Paronipallilta alas astuessaan hänet voidaan korottaa kreiviksi.
Esimerkki 3: Normaali kansalainen äänestetään Kuninkaaksi. Kuninkaan pallilta alas astuessaan hänet voidaan korottaa aateliseksi.

Ylempiin aatelisarvoihin ei koroteta ketään ennen kuin olemme nousseet kuningaskunnaksi (eli seuran jäsenmäärä on noussut niin suureksi että seuraava aste on ajankohtaista ottaa käyttöön).

 

 

Hallitsijoiden valinta

Kaikki hallitsijat valitaan kansanäänestyksellä. Alueen jokainen asukki (seuran jäsen) voi siis antaa äänensä sille, joka olisi ehdokkaista virkaansa paras henkilö. Kukaan ei voi julistautua hallitsijaksi ja tarvittaessa äänestys voidaan hoitaa vaikka pienin paperilapuin tai lasihelmin jotta vaalisalaisuus säilyy (eikä kenellekään jää hampaankoloon mitään ;) Mieluiten vielä hoidetaan asia niin, että airuet ja vähintään yksi hallituksen jäsen hoitavat ääntenlaskun.
Esim. Kylä X nousee kaupungiksi. Kansa äänestää kaupungille pormestarin. Jos kylällä on Kylänvanhin, hän jatkaa kautensa loppuun pormestarina.
Esim. 2 : Paronipari valitaan ennen pukutapahtumaa kansanäänestyksellä. Äänestyksessä on jokaisella sen paronikunnan kansalaisella, joka on seuran jäsen, äänioikeus. Kuitenkin pukutapahtumassa annetaan ymmärtää selkeästi se, että Kuningas on määrännyt Paronin hoitamaan kyseistä läänitystä.

Hallitsijaa valittaessa ehdokkaaksi voi asettua tai virkaan voi ehdottaa jotain henkilöä. Tietenkin virkaan ehdotettu henkilö voi kieltäytyä asettumasta ehdolle. Hallitsijaksi pyrkijän ainoa kriteeri on se, että hän on seuran jäsen. Hänen ei tarvitse olla esimerkiksi aatelinen tai muu arvon saanut henkilö.
Ehdokkaat tulisi julistaa hyvissä ajoin ennen tapahtumaa jossa hallitsijat valitaan, jotta ihmiset jotka eivät pääse tapahtumaan voivat antaa äänensä etukäteen vaalien järjestäjille.

Äänestystapahtuma voi olla mikä tahansa seuran tapahtuma, kunhan
- tapahtuma ei ole pukutapahtuma
- tai äänestys järjestetään pukutapahtumassa ennen aikakautisuuden alkua
- tai äänestys järjestetään jossain ei-yleisessä tilassa jos se järjestetään pukutapahtumassa aikakautisuuden alun jälkeen.

Kaikilla tasoilla virkakausi on yksi kalenterivuosi. Joka tasolla maksimi virka-aika on kaksi kautta peräkkäin, paitsi kylänvanhimmilla. Kaikki hallitsijat voivat pyrkiä valtaan uudelleen pidettyään vähintään yhden kauden tauon.

 

Valta vaihtuu

Jokaisen alueen ry järjestää yleiskokouksen noin maaliskuun alussa niin, että kylänvanhin ja pormestari laitetaan virkaansa kevätpäiväntasauksen tienoilla. Mikäli alueella ei ole ry:tä, järjestetään siellä kyläkokous tai muu alueen kokoontuminen. Kokoontuminen on julistettava vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta ja kokouskutsu on laitettava julkisille kanaville, esimerkiksi seuran sähköpostilistalle ja internetsivuille.

Pitäjän Voudin virkaanastujaiset ja Paronin kruunajaiset ovat syksyllä, syyspäivän tasauksen aikoihin.

Kuningaspari valitaan keväällä. Näin saamme joka tasolla samaan aikaan valtaan tai virkaan mahdollisimman kokeneita ihmisiä.

Sama vielä listana:
Kevät

• Nykyelämän alueen (esim. Espoon) kylän kylänvanhin eli mahdollisen alueen ry:n puheenjohtaja
• Nykyelämän alueen (esim. Helsinki) kaupungin pormestari eli mahdollisen alueen ry:n puheenjohtaja
• Kuningaspari, koko maan ylimmät hallitsijat

Syksy

• Kahden alueen, eli ei yksittäisen maantieteellisen alueen Pitäjän Vouti. Tällä yhdistymällä ei voi olla yhteistä ry:tä.
• Alueiden yhdistymän, eli ei yksittäisen maantieteellisen alueen Paronikunnan Paronipari. Tällä yhdistymällä ei voi olla yhteistä ry:tä.

 

 

Kohtelias puhuttelu

Sivun alkupään listassa on mainittu kohteliaita puhuttelutapoja arvoissa oleville. Opettele ne, käytä niitä.

Kuitenkin jos et tiedä henkilön arvoa, tai hänellä ei ole arvoa ja haluat puhutella häntä kohteliaasti, voit käyttää nimityksiä Milady (nainen) tai Milord (mies).

Sir (mies) tai Dame (nainen) tarkoittavat ratsastavaa aatelista, eli ritaria. Tätä arvoa meillä ei erikseen ole, mutta voidaan olettaa että jos Sir:ttelet henkilöä, on hän vähintäänkin aatelinen.

Latinan kielestä ovat peräisin nimitykset Dominus (mies) ja Domina (nainen). Ne tarkoittavat rälssissä hyvin korkeaa henkilöä. Niillä ei taas ole mitään tekemistä senssilinjojen Lady Dominoiden kanssa (*nauraa*).

Virassa oleva kylänvanhin, pormestari tai vouti on arvossaan luonnollisesti korkeampi kuin kuka tahansa tavallinen tallaaja. Onkin kohteliasta puhutella myös häntä arvostavasti, tähän tarkoitukseen käykin hyvin "Arvon *nimike*".

Voit myös toki käyttää suomenkielen nimityksiä Rouva ja Herra, varsinkin mikäli ne olisivat loogisempia persoonasi kieleen. Neito (engl. maiden) taas on naimaton tai nuori nainen.

 

 

Killat ja killan omaiset ryhmittymät kaiken ohessa

Katso linkistä kiltatasomme
Katso tästä linkistä mitä kiltoja meillä on

Uudistuksessamme killoilla ei ole aatelista suojelijanaan, vaan killan suurmestari tilittää killan asioita suoraan hallitsijoille. Tämä muutos tulisi, koska nytkin aatelisilla on riittävästi hommaa, ja joillekin aatelisille on kertynyt niin monta kiltaa suojeltavakseen, että he eivät ole enää edes itse niistä perillä.

On historiallinen tosiseikka, että jokaisella kuninkaalla oli vain yksi ritarikunta. Siksi se on mainittuna kuningaskunnan tekstin alla. Ritarikuntien perustamiseen, ja niiden toimintaan emme ole lähteneet vielä etsimään ratkaisua. Se tulee tämän tekstin oheen vielä ennen kuin seuramme jäsenmäärä nousee niin suureksi että muodostamme kuningaskunnan.

Se, miten hallitsija suhtautuu kiltoihin tai killan omaisiin ryhmittymiin, on hänen itsensä päätettävissään. Hallitsijan ei ole pakko hyväksyä kaartia toimimaan hovin järjestysmiehinä (tosin hänen olisi totisesti viisasta tehdä niin) tai ottaa airutkolleegion ehdottamaa hoviairutta heraldikseen. Jokainen hallitsija toimii kuten haluaa; kovin uskonnollinen henkilöitymä voi hyvinkin mielellään kuunnella vaikka arkkipiispaa, viikinkikuningas (tai uskonnon elävöittämistä haluamaton) taas tuskin niin tekee. Jokainen taaplaa tyylillään, yritetään vain seilata kaatamatta venettä.

 

 

Tekstin on kirjoittanut 3.11.2002 yleiskokouksen
määräämän työryhmän kokousten pohjalta
sekä byrokratialistalla vuoden 2002 ja 2003
käytyjen keskustelujen pohjalta
Seuran tiedottaja Serafina
tiedotus[ät]keskiaika.org

Työryhmä: Nina Kalugin, Kai Kankaanpää, Juho Heikkilä, Jokke Kaksonen, Satu Salo, Katri Asikainen, Ville Henell.