Hallitsijoiden valta ja valinta

Katso ensin selostus kuningaskuntamme valtahierarkiasta

1. Miten hallitsijat valitaan?:
Esimerkkinä paronikunta: Paronikunnalle valitaan kansanäänestyksellä hallitsijat. Pieni joukko ei päätä kuka on hallitsija ja dominantisti määrää tätä, vaan hallitsija valitaan äänestyksellä. Jokaisella seuralaisellamme (kyseisen paronikunnan alueen asukkaalla ja paronikunnan alaisella kyläläisellä, seuramme jäsenellä) on äänioikeus!

2. Kuka voi pyrkiä hallitsijaksi?:
Jokaisella seuralaisellamme joka on Pyörrevirran paronikunnan alla, on oikeus pyrkiä noihin virkoihin. Hallitsijaksi voidaan myös ehdottaa henkilöä, mutta ehdokas hänestä tulee vasta kun hän itse suostuu hakemaan virkaa.

3. Kuinka kauan voi olla hallitsijana, mitä tämä käytännössä tarkoittaa?:
Hallitsijoille on asetettu maksimiajat minkä he voivat olla viroissaan ja tämä on kaksi peräkkäistä kautta. Eli kahtena vuotena peräkkäin sama henkilö voidaan äänestää alueensa hallitsijaksi, mutta sitten on aika löytyä hallitsijaksi toinen henkilö (vaikka hän olisi hoitanut tehtävänsä kuinka hyvin ja vaikka hänet kuinka hallitsijaksi haluttaisiin).

4. Paljonko hallitsijalla on valtaa?:
Käytännössä keskiaika-puolen hallitsijalla ei ole suurtakaan valtaa seurassamme. Todellinen valta on seuramme hallituksella, johon kuuluu maksimissaan puheenjohtaja + 10 hallituksen jäsentä. Eli kukaan ei oikeasti pysty yksin päättämään mistään, yksi hallituksen jäsenkin on vain yksi yhdestätoista. Mieti miten keskiaikana hallitsijoita kumarrettiin, toimi keskiaikatapahtumassa sen mukaan.

5. Onko hallitsijoilla yksinvalta?:
Hallitsijapaikalle pyritään joko yksin tai parina. Joka tasolla hallitsijoiden apuna on neuvosto. Neuvostoa ei pelkästään tule käyttää neuvojana, vaan neuvostoa pitää tietyissä tilanteissa kuunnella. Hallitsija voi toki tehdä päätöksen (jostain todella merkittävästä keskiaikapuolen asiasta) joka sotii suurimman osan jäsenistön mielipidettä vastaan, mutta riskinä on silloin että neuvosto äänestää hallitsijan erottamisesta. Tämä on tietenkin kärjistetty ääritilanne.
Katso myös selostus kuningaskuntamme valtahierarkiasta

6. Minkälainen hallitsijan pitäisi olla?
Keskiaika-puolemme hallitsija(t) vastaa oman alueensa rohkaisusta ja viisaasta hallitsemisesta, taitavien ja aktiivisten henkilöiden palkitsemisesta ja hovien/vastaanottojen pitämisestä. Hän ylläpitää keskiaikaista tunnelmaamme ja hoviloistoa ja hänen pitäisi tietää vastuunsa ja oikeat tavat paremmin kuin kenenkään muun.

Hallitsijalta odotetaan rauhallisuutta sekä maltillista ja arvokasta käytöstä. Hänen tulisi olla esimerkkinä muille niin, että hän kiinnittää erityistä huomiota aikakautiseen käytökseen, oikeanlaiseen pukeutumiseen, kohteliaisuussääntöihin yms. Hänen tulisi myös mielellään olla aktiivinen seuran jäsen (vastaanottoja ja hovejahan on jokaisessa pukutapahtumassamme). Tottakai hallitsija saa apua ja neuvoja muilta jäseniltämme ja edellisiltä hallitsijoilta, kukaan ei ole syntyjään valmis. Neuvosto on itse asiassa olemassa sitä varten, että hallitsija voi siltä kysyä neuvoja. Neuvostolla on paljon kokemusta ja tietoa maan laeista ja tavoista sekä seuran säännöistä.  :)

7. Äänestys

1. Hallituksen kokouksessa määritellään vaalien järjestäjät. Heihin ainakin ylemmillä tasoilla tulisi kuulua yksi hallituksen jäsen, mahdollisesti yksi airut sekä yksi kyseisen alueen aktiivijäsen.
2. Annetaan halukkaille virkaan pyrkiville (mieluiten ainakin 2-3 viikkoa) aikaa ilmoittaa pyrkivänsä hallitsijoiden paikalle.
3. Vaalien järjestäjät julkaisevat ehdokkaat ja pyytävät ehdokkaita lähettämään sähköpostilistalle esittelyn itsestään jotta väki tietää minkälaisia ehdokkaita vaaleissa on.
4. Ehdokkaille jätetään 1-3 viikkoa aikaa lähettää listalle esittelyn itsestään.
5. Vaalit alkavat määriteltynä päivänä ennakkoäänestyksellä. Ennakkoäänet voidaan kerätä sähköpostitse HUOM! kahteen osoitteeseen. Näin vältetään epäilyt minkäänlaisesta vaalivilpistä. Ennakkoäänestykseen voi varata aikaa 2-3 viikkoa.
6. Lopullisena vaalipäivänä jokainen seuran jäsen pääsee äänestämään. Äänestys voidaan järjestää vaikkapa ehdokkaan nimellä varustetuin kipoin, jotka on peitetty kankaalla jossa on pieni reikä. Jokaiselle äänestäjälle annetaan yksi lasihelmi jonka hän voi pudottaa ehdokkaansa kippoon.
7. Lasketaan varmistetut ennakkoäänet (kumpikin ennakkoääniä vastaanottanut on yhtä mieltä äänten määrästä ja saajista) sekä annetut äänet. Julkaistaan äänestyksen voittaja tilanteen mukaan joko a) heti ääntenlaskun jälkeen äänestyspaikalla tai b) samana tai seuraavana päivänä pidettävässä keskiaikatapahtuman hovissa sekä aina seuran ilmoituslistalla.

8. Koska hallitsijat valitaan?

• Kylänvanhimmat ja pormestarit valitaan keväällä ja laitetaan nopeammalla aikataululla virkaan kevään aikana (tämä nopeutettu aikataulu on tarpeen sen takia, että jos kylän alueella on perustettu ala ry, niin sen vuosikokouksessa valitusta puheenjohtajasta tulee alueen päämies ja hän alkaa hoitamaan virkaa välittömästi).
• Voudit valitaan syksyllä ja laitetaan nopeammalla aikataululla virkaan syksyn aikana.
• Paronilliset seuraajat valitaan keväällä ja laitetaan valtaansa syksyllä
• Kuninkaalliset kruununperijät taas valitaan syksyllä ja laitetaan valtaansa keväällä.

Näin joka tasolla vaihtuvat päämiehet eri aikaan. Lisätiedot aiheesta: selostus kuningaskuntamme valtahierarkiasta